Talous

"Haluamme olla podiumilla kisassa hiilineutraalisuudesta" – Kuortaneen Urheiluopisto vaihtaa turpeen maalämpöön, joka saa sähkövoimaa yli 2 600 aurinkopaneelista

Kuortaneen Urheiluopiston hallitilojen lämmöntuotanto vaihtuu syksyllä osittain aurinkosähköllä toimivaan maalämpöön. Viisitoista vuotta palvellut turvelämpökeskus jää pois käytöstä.
Johannes Tervo
"Yhteensä 104 lämpökaivolla säästetään kustannuksia ja parannetaan maailmaa", toimitusjohtaja Jussi Töyrylä sanoo. Urheiluopiston liikunta-, majoitus-, ravintola- ja muut sisätilat levittäytyvät 3,8 hehtaarin alalle. Lämmitettävää tilavuutta 375 000 on kuutiometriä. Vuonna 2020 lämpöenergian kulutus oli 5 526 megawattituntia.

Kuortaneen Urheiluopiston tavoite hiilineutraaliudesta häämöttää kymmenen vuoden päässä.

"Itse asiassa se toteutunee jo tuota ennemminkin. Tässä on vähän kilpailuhenkeäkin mukana, sillä haluamme olla podiumilla urheiluopistojen siirtyessä kestävään kehitykseen", sanoo toimitusjohtajan Jussi Töyrylä.

Opisto aloitti yhdessä Lem-Kem Oy:n kanssa tekniikan rakentamisen viime syksynä, jolloin valmistui uuden lämmitysjärjestelmän sähköosio, aurinkopaneelien asennus. Nyt menossa on pari kuukautta kestävä maalämpöä keräävien lämpökaivojen porausurakka, ja koko järjestelmä on valmis elokuun lopussa.

”Uuden älykkään energiaverkon avulla pääsemme myös ihan uudelle tasolle päästöjen vähentämisessä. Energiaa paneeleilta pumpuille voidaan ohjata optimaalisesti, lämpötiloja ennakoiden. Pelkästään uusi led-valaistus ja aurinkovoimala laskevat hiilidioksidipäästöjämme yli 200 tonnia vuodessa, ja nyt rakennettava maalämpövoimala poistaa leijonanosan 1 300 tonnilla”, Töyrylä laskee.

Kesällä 2020 opiston neljän hallin katolle asennettiin 2 618 paneelista koostuva aurinkovoimala, joka tuottaa arviolta 15 prosenttia urheiluopiston vuotuisesta sähköntarpeesta.

"800 megawattitunnin aurinkovoimala on suurin, josta ei tehon puolesta vielä tarvitse maksaa veroa. Sähkölaskuun tulee vuosittain 70 000 euron säästö. Selvitämme loppuvuodesta, miten pitkällä hiilineutraaliustavoitteessa ollaan."

Jatkossa kartoitetaan vihreän sähkön hankintaa talvikaudella sekä kysynnän joustosta saatavia säästöjä.

"Sopimus nykyisen turpeeseen perustuvan lämmöntuottajan kanssa päättyy elokuun lopussa. Neuvottelimme heidänkin kanssaan jatkossa, mutta hintakilpailu ratkaisi lopulta valinnan. Turpeen varalla oli öljy, uuden järjestelmän varalla on sähkö."

Töyrylä kertoo yllättyneensä hanketta varten tehtyjen laskelmien lopputuloksesta. Siirtyminen uuteen energiaa säästävään teknologiaan oli ennen kallista, mutta nyt on toisin.

"Opiston neliöt ovat kasvaneet 50 prosentilla kymmenessä vuodessa, mutta samaan aikaan sähkönkulutus on laskenut 25 prosentilla. Nyt laskemme, että investointi uuteen teknologiaan voi pienentää vuosittaisia kuluja säästöinä jo ennen kuin se on maksettu."

Töyrylä sanoo, että parin miljoonan euron investointi on hoidettu 15 vuodessa. Tänä aikana kustannuksia tuovat investointi ja lisääntynyt sähkönkulutus lämpöpumppuja käyttävissä kompressoreissa, mutta turve tietäisi 70 000 euron lisähintaa per vuosi.

"15 vuoden jälkeen säästö kasvaa yli 200 000 tuhanteen per vuosi. Esimerkiksi vuoteen 2010 verrattuna kertyy jo lähivuosina yli 300 000 euron säästö. Sillä rahalla voi rakentaa jo uutta tilaa."

Julkisissa hankinnoissa ja ministeriöiden vaatimuksissa on Töyrylän mukaan painetta kestävään toimintaan. Asiakkaalle tämä ei välttämättä näy muuten kuin ravintolassa, joka suosii kotimaista ja lähiruokaa ja -kalaa.

Ruokahävikin minimointi, kierrätys ja sähköautopisteet pitää hoitaa kuntoon.

"Kuortane on yksi suurimpia maalämpöhankkeita Suomessa, ja teknologian integraation määrä on myös poikkeuksellinen. Eli nyt yhdistetään useita uusimpia teknologioita yhdeksi kokonaisuudeksi, joka toimii lähes omavaraisesti tuottamallaan sähköllä valoisan ajan vuodesta", kertoo järjestelmän toimittaneen Lem-Kem Oy:n projektijohtaja Jyri Kelin.

"Suomessa on paljon suuria kiinteistökokonaisuuksia, esimerkiksi maatiloja, joissa kattotilaa on paljon aurinkovoiman rakentamiseen, maa sopivaa maalämmön poraamiseen ja energiankäyttö ja lämmitys runsasta. Uusiutuviin ja vähähiilisiin teknologioihin siirtymistä myös tuetaan, yritystasolla 20- ja maatiloilla 40-prosenttisesti hankinnasta."

Lue lisää:

”Jos polttoöljykustannus oli tässä noin 7 000 euroa vuodessa, on laskua nyt puolessa vuodessa kertynyt vain 500 euroa" – maaseudun rivitalot siirtyivät maalämpöön

Tyttöjen maajoukkueet harjoittelevat Kuortaneelle viimeisimpänä valmistuneessa kansainvälisen luokan telinevoimisteluhallissa. Ristiin liimatuista puuelementeistä rakennettu halli on valaistu älyohjatuilla led-valaisimilla.
Lue lisää

Aurinkoa maan alle

S-ryhmä tuplaa aurinkosähkön – 30 000 paneelia kauppojen katoille

Syke haastaa kunnat aurinkosähkön käyttäjiksi liisaamalla paneelit

Atria suunnittelee aurinkosähköpuistoa Nurmoon