Talous

Rahaa on kertynyt suomalaisten tileille jo 94,5 miljardia euroa, kun korona haittaa kulutusta – Kuluttajat arvioivat taloudellisen tilanteensa kaikkien aikojen parhaaksi

Kulutusmahdollisuuksien väheneminen kerryttää rahaa käyttötileille. Rahoja tuskin käytetään ulkomaan matkailuun lähiaikoina.
Jukka Pasonen

Korona-aikana suomalaisten tileille on kertynyt miljarditolkulla rahaa. Tavallisilla käyttelytileillä on tällä hetkellä 94,5 miljardia euroa rahaa, Suomen Pankki kertoo.

Esimerkiksi viime vuoden viimeisellä neljänneksellä rahaa kertyi tileille 958 miljoonaa euroa.

Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksien säästämisaste kasvoi viime vuonna. Vuoden lopussa se oli seitsemän prosenttia edellisvuotta korkeampi.

"Koronan aikana kulutusmahdollisuudet ovat vähentyneet. Kun liikkumista on rajoitettu ja pysytty enemmän kotona, niin rahaa on jäänyt säästöön. Se näkyy talletusten kasvuna", Suomen Pankin ekonomisti Meri Sintonen kertoo.

Yksityisen kulutuksen väheneminen näkyi korttimaksuissa jyrkkänä laskuna maaliskuussa, kun korona alkoi levitä. Kesällä kulutus alkoi palautua ja ylitti korttiostojen perusteella jo edellisvuoden tason.

Vuoden loppupuolella kulutus jälleen laski, mutta ei yhtä jyrkästi kuin keväällä.

Kokonaisuutena kulutus on kuitenkin normaalivuotta pienempi, sillä ennen korttimaksut ovat lisääntyneet noin viisi prosenttia vuodessa.

"Se on ollut korttimaksuissa trendinä jo pitkään", Sintonen sanoo.

Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksien kulutusmenot olivat loppuvuonna lähes viisi prosenttia pandemiaa edeltävää aikaa matalammalla.

Osalla kulutuksen laskuun on vaikuttanut tulojen vähentyminen koronan vuoksi. Tilastokeskuksen mukaan koronan alussa kotitalouksien tulot laskivat jonkun verran, mutta koko vuoden tulot kasvoivat hieman edellisvuodesta.

Suomalaisten kuluttajien usko talouteen heikkeni alkuvuonna, mutta usko omaan talouteen on vahva, ilmenee Tilastokeskuksen kyselystä.

Oman rahatilanteensa kuluttajat arvioivat maaliskuussa parhaaksi koskaan mittaushistoriassa vuodesta 1995.

Rahaa on säästetty myös sijoitusrahastoihin. Niissä olevat sijoitukset olivat joulukuussa 2020 ennätyksellisen suuret. Eniten uusia sijoituksia rahastoihin tekivät kotitaloudet.

Koronan aikaan kulutus on suuntautunut eri tavalla kuin ennen. Kotiin on kulutettu enemmän ja matkailuun vähemmän.

Toimialojen välillä on suuria eroja. Tammikuussa esimerkiksi oli selvä piikki talviurheiluvälineiden myynnissä.

"Kulutus on kohdistunut ennen kaikkea vähittäiskauppaan ja erityisesti päivittäistavaroiden ostamiseen. Palvelualojen kysyntä on laskenut voimakkaasti. Eniten kriisistä on kärsinyt majoitus- ja ravitsemustoiminta, kuljetuspalvelut ja kulttuuriala", Sintonen sanoo.

Yksi suuri tekijä säästöjen kasautumisessa on matkailun vähentyminen. Vuonna 2019 suomalaiset käyttivät ulkomaan matkailuun noin viisi miljardia euroa. Sen osuus kotitalouksien menoista on noin viisi prosenttia.

Tilastokeskuksen maaliskuun kuluttajabarometrin mukaan kuluttajien into ostaa ulkomaan matka seuraavan puolen vuoden aikana on merkittävästi normaaliaikoja alempana.

Ulkomaanmatkailun rajoitukset myös poistuvat hitaammin kuin monet muut rajoitukset koronan lievittäessä.

Odotettavissa onkin siis melkoinen kulutusjuhla kotiin ja ruokaan viime kesän tapaan, kun koronarajoitukset avautuvat.

Lue myös:

Päivittäistavarakaupan myynti kasvoi viime vuonna — eniten lisääntyi vihannesten menekki

Raju muutos suomalaisten kulutustottumuksissa – useampilapsiset perheet ja yrittäjät tinkivät nyt eniten elintasostaan

Lue lisää

Asuntolainat lihottavat käyttötilejä – suomalaisten tileillä on keskimäärin 15 000 euroa

OP vaihtaa viljelijöiden käyttötilejä yritystileiksi

Kotona ihminen toimii autopilotilla, minkä vuoksi säästökohteet voivat jäädä huomaamatta – rahat ja ympäristö säästyvät usein samalla kertaa

Muistatko Roope Ankan, hipon ja maapallon? – Markat ja pennit on talletettu säästölippaaseen jo yli sadan vuoden ajan