Talous

Maanomistajille tarjotaan telemastojen alueista surkeita vuokria – asiantuntijan mukaan oikea vuokrataso on monikymmenkertainen

Puumalan maston harusalueesta tarjottiin 20 euroa vuodessa, kun kaupungeille maksetaan jopa 2 000 euroa vuodessa.
Saara Lavi
Matti Karttialan mukaan telefirmat tarjoavat mastojen maa-alasta kohtuuttoman vähän vuokraa yksityisille, esimerkkinä takana näkyvän Puumalan maston haruksesta Telia tarjosi 20 euroa vuodessa 50 vuoden sopimuksesta eli yhteensä tuhat euroa. Monille kaupungeille maksetaan mastoalan vuokraa 1 200–1 800 euroa vuodessa.

”Viestiliikennefirmat pyrkivät jatkamaan vanhoja telemastomaiden vuokrasopimuksia olemattomilla hinnoilla, vaikka kohtuulliset vuokrat ovat monta kertaa korkeammat”, alan asiantuntija, telemastoyhtiönsä pari vuotta sitten myynyt Matti Karttiala Imatralta sanoo.

”Esimerkiksi ruotsalainen Telia käyttää hyväkseen 50 vuoden takaisia valtion Posti- ja Lennätinlaitokselle vuokrattuja maa-alueita. Nykyinen pörssiyhtiö kerää voittoja valtion vanhojen vuokrasopimusten avulla.”

Tuorein tapaus vuokrakiistoista on Puumalan seurakunnan ja Telia Tower Finlandin välillä. Maston haruksen eli kiinnitysvaijerin maa-alan vuokrasopimus päättyy lokakuussa tänä vuonna.

Viime vuonna kirkkoneuvosto esitti, että kirkkovaltuusto olisi jatkanut seurakunnan mailla sijaitsevan kiinnityskohdan vuokraa Telian tarjoamalla tuhannen euron summalla. Vuokra olisi siis 20 euroa vuodessa 50 vuoden ajan.

Karttiala kertoi mielipiteensä oikeasta vuokratasosta paikallisessa Puumala-lehdessä, jonka jälkeen kirkkovaltuusto edellytti viime syksynä, että vuokra tulisi nostaa 50 000 euroon eli tuhanteen euroon vuodessa. Se olisi Puumalassa pitkään kesäasukkaana asuneen Karttialan mielestä kohtuullinen taso.

Viimeksi kirkkoneuvosto on esittänyt Telian kanssa käymiensä neuvottelujen jälkeen, että vuokra olisi 5 000 euroa 50 vuodelta eli sata euroa vuodessa. Seuraavaksi asiaa käsitellään taas kirkkovaltuustossa.

Nykyisin eläkkeellä oleva Karttiala toimi pitkään matkapuhelinasennustöissä ja perusti oman telemastoja pystyttävän Radioputki-yrityksen, kunnes myi sen vuonna 2019. Yritys vuokrasi kunnilta mastojen alle jääneitä maa-aloja kymmenittäin eli hänellä on alasta vankka asiantuntemus.

Karttiala on tuohtunut pörssiyhtiöiden linjasta vuokrien hinnoissa. ”Pörssiyhtiöt pyrkivät kuppaamaan yksityisiltä ja tässä tapauksessa seurakunnalta rahaa, tuo ensimmäinen tarjous oli lähes ryöstöä.”

Mastotonteista maksettu vuokra oli jo 20 vuotta sitten Etelä-Karjalassa 200–300 euroa vuodessa. Tuolloin sopimuksia tehtiin 20–30 vuoden ajaksi ja vuokra maksettiin heti koko vuokra-ajalta.

”Tyypillinen kaupunkien ja kuntien masto-alueistaan saama vuosivuokra on 500–2000 euroa. Kunnat pyrkivät nykyisin indeksiin sidottuun vuosivuokraan”, Karttiala toteaa.

Keskimäärin esimerkiksi Lappeenrannassa vuosivuokra on Karttialan mukaan 1 200 euron paikkeilla ja Lahdessa 1 800 euroa.

”Yksittäisten maanomistajien kohtelu tulisi olla samanlaista kuin kuntien”, Karttiala sanoo.

Hän ihmettelee myös Telian tarjoamaa 50 vuoden vuokra-aikaa. ”Sopiva aika olisi enintään 20–30 vuotta eli yhden sukupolven verran.”

Karttiala kehottaa erityisesti yksityisiä olemaan tarkkana maston ja harusten vuokrien kanssa. Usein haruksista ei makseta lainkaan ja vanhan keskuslaitetilan paikalle rakennetusta mastosta maksetaan vanhaa vuokraa.

”Vastaavia laitetiloille vuokrattuja alueita on Suomessa tuhansia, ja monet niiden vuokrista ovat juuri nyt katkolla”, Karttiala muistuttaa.

Maanomistajien ei kannata Karttialan mukaan irtisanoa sopimusta, koska tuolloin voidaan joutua pakkolunastukseen. Sen sijaan sopimusta kannattaa jatkaa, mutta pyrkiä nostamaan vuokraa kohtuulliselle tasolle.

Telia Towers Finlandin johtaja Tuomo Kokkilan mukaan Puumalassa neuvottelut vuokrasta ovat kesken.

”Telia pyrkii noudattamaan vuokrissaan yleistä markkinahintatasoa, eli esimerkiksi metsämaasta maksetaan metsämaan vuokraa”, hän sanoo.

Karttialan mielestä tämä peruste on kehno. ”Kyllähän Helsingissäkin metsämaatontista maksetaan miljoonia.”

Maanomistaja Kimmo Collander Siikaisista arvosteli Teliaa maanomistajien vedättämisestä viime syksynä Maaseudun Tulevaisuudessa. Collanderin maille oli 1974 tehty Telelaitoksen kanssa 50 vuoden vuokrasopimus automaattikeskuksen rakentamisesta. Vuokra oli 50 vuodelle 1 300 markkaa eli noin viisi euroa vuodessa.

Vuokratontille on rakennettu hänen mukaansa masto, jolle maanomistaja ei ole antanut lupaa. Collander ehdotti viime keväänä Telialle vuokrasopimuksen päivittämistä vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Nykyään mastopaikkojen vuokrat liikkuvat Collanderin mukaan jopa kymmenissä tuhansissa euroissa kymmenien vuosien sopimuksissa.

”Telian mastot rakennetaan viestiliikenteeseen vuokratuille alueille”, Kokkila perusteli tuolloin maston rakentamista.

Telialla on noin 3 000 mastoa Suomessa, joissa on yksilölliset vuokrasopimukset.

Lue myös:

Maanomistaja selätti pörssiyhtiö Elisan telemaston vuokra-aluetta koskeneessa kiistassa: Pakko-ottoa yrittänyt Elisa joutuu lähtemään tontilta – tarvittaessa vaikka häätämällä

Maanomistaja ihmettelee: Telia rakensi maston, jolle ei ole lupaa – maksaa alueesta vuokraa vain 26 markkaa vuodelta

Lue lisää

Maanomistaja ihmettelee: Telia rakensi maston, jolle ei ole lupaa – maksaa alueesta vuokraa vain 26 markkaa vuodelta

Maanomistaja selätti pörssiyhtiö Elisan telemaston vuokra-aluetta koskeneessa kiistassa: Pakko-ottoa yrittänyt Elisa joutuu lähtemään tontilta – tarvittaessa vaikka häätämällä

Telian verkossa taas häiriöitä – puheluiden ja tekstiviestien vastaanotto takkuaa

Telia ei koskaan rakenna ilman lupaa