Talous

Analyysi: Hiilineutraali talous tarvitsee tekijöitä eri puolille Suomea

Taloutta ei enää voi ajatella vain muutaman toimialan ja kasvuseudun kautta. Koko maan potentiaali tarvitaan, kirjoittaa Jakob Donner-Amnell.
Piia Ouri

Mistä tämä aika muistetaan aikojen päästä? Niinkin voi käydä, että 2020-luku nähdään uuden hiilineutraalin talousaallon läpimurtona ja käänteenä kohti hajautettua yhteiskuntakehitystä.

Viimeiset 250 vuotta maailmantaloutta on rytmittänyt viisi pitkää aaltoa (40–60 vuotta). Ne ovat syntyneet, kun uudet ratkaisut ja toimialat ovat kyenneet nousemaan vetureiksi; Ensin höyrykone, sitten rautatiet, sähkö, auto ja öljy sekä viimeksi informaatioteknologia.

Uusi pitkä aalto saattaa nyt syntyä hiilineutraalin, maapallon rajoissa pysyvän talouden ja yhteiskunnan rakentamisesta. Tarvetta tälle on kertynyt yhä lisää – onneksi myös edellytyksiä. Nyt näiden yhteisvaikutus voi riittää läpimurtoon.

Vähähiilisen energian, liikenteen ja teollisuuden ratkaisut ovat nopeasti muuttuneet edullisiksi ja varteenotettaviksi. Sijoituspääomaa virtaa niihin ja pois hiiliriskialoilta. Moni toimiala vaihtaa kurssia. Suurimmat taloudet ovat sitoutuneet hiilineutraaliuteen. Mittavissa elvytystoimissa vihreä siirtymä ja digitalisaatio ovat suuressa roolissa.

Erilaiset etäratkaisut ovat suurta liiketoimintaa itsessään. Niillä voidaan myös lisätä resurssitehokkuutta, tuottavuutta sekä paikkariippumatonta palvelutuotantoa, työtä ja yrittämistä.

Yhteensä tämä tarkoittaa selvää suuntausta. Globaalin talouden rakenne ja kysyntä muuttuvat suuresti. Digi- ja vähähiiliratkaisuissa on eniten kasvua, muilla vähän tai jopa negatiivista. Monet maat, alat ja yhtiöt pyrkivät eturiviin, jotta ne olisivat myyjän eivätkä ostajan roolissa. Tältä kannalta Suomella on paljon valtteja ja potentiaalia, toki haasteitakin.

Suuntauksen vetovoima ei ole vain taloudessa. Yhtä tärkeä on sen avaama toivorikas näkymä: ilmaston, ihmiskunnan ja luonnon globaalit haasteet voivat ehkä sittenkin olla ratkaistavissa rinnakkain.

Niin ei käy helposti. Muutos koskisi lähes kaikkea toimintaa. Kaikki maat, tahot ja ihmiset olisi saatava mukaan ja hyötymään. Urakka ei juuri voi rakentua luonnon ja materiaalien lisäkäytölle, vaan kierrolle ja tehostamiselle.

Oma haasteensa on, että hiilineutraali talous on perustaltaan pitkälti hajautettu, toisin kuin nykyinen. Liikenteen, tuotannon ja muidenkin toimintojen ”hiilineutralointi” voi sujua, jos kaikkialla maailmassa kyetään luomaan mittavasti hajautettua, vähähiilistä ja edullista energiantuotantoa, kuten tuuli- ja aurinkovoimaa.

Suuri osa materiaalienkin tuotannosta tapahtuu hajallaan raaka-aineiden, kuten mineraalien, puun, veden ja sähkön sijainnin takia. Myös digitalouden työ ja sisältö tehdään pääosin hyvin hajallaan eripuolilla työskentelevän tekijä- ja käyttäjäjoukon voimin. Ja missä ruoka kasvaa?

Siksi hiilineutraalin talouden vahvistuminen tietää Suomessa sitä, että paljon uutta toimintaa, työtä ja tulonmuodostusta syntyy pitkin maata. Panostukset tuulivoimaan, etäpalveluihin, puurakentamiseen, kasvinviljelyyn, kiertotalouteen, luontomatkailuun sekä akkujen ja vedyn tuotantoon voivat kerrannaisineen luoda 100 000 työpaikkaa muualle kuin ruuhka-Suomeen vuoteen 2035 mennessä.

Sen edellytyksenä kuitenkin on, että eri puolilla Suomea on osaavia ihmisiä tarjolla töihin, omaa koulutus-, kehittämis- ja tutkimustoimintaa sekä asettumiseen houkuttelevia yhdyskuntia.

Hiilineutraali talous on Suomelle sekä mahdollisuus että haaste. Taloutta ei enää voi ajatella vain muutaman toimialan ja kasvuseudun kautta. Koko maan potentiaali tarvitaan muutoksessa. Tämän pitää näkyä panostuksissa. Jos ei toimita viisaasti ja yhdessä, tulos voi jäädä vajavaiseksi. Meidän ja maailman tappioksi.

Kirjoittaja on joensuulainen sosiologi, joka tutkii metsäalaa, aluekehitystä ja niiden tulevaisuutta.

Lue lisää

Johtaminen korostuu monialaisilla maatiloilla

EU kaavailee kilometripohjaisia tiemaksuja

Yle: Puolustusministeri Kaikkonen selvityttää, voisiko puolustushallinnon työtehtäviä hajauttaa enemmän ympäri Suomea – koskee 13 000:ta työpaikkaa

Analyysi: Metsäalasta tarvitaan nyt rehellinen tilannearvio – metsien käyttö voi pudota alle 60 miljoonaan kuutioon