Talous

Miksi kartanot eivät houkuta miljonäärejä? – ”Kun maksukyky on tavallisen palkansaajan silmissä posketon, niin omiin mielihaluihin voidaan sijoittaa todella paljonkin rahaa"

Elämä kaupungin ytimessä kiehtoo ökyrikkaita maaseudun rauhaa enemmän. Palvelujen läheisyys on asunnon arvonmuodostuksessa avainasia, kertoo hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juhana Brotherus.
Kari Salonen
Suitian kartano on myynnissä vajaan viiden miljoonan pyyntihinnalla.

Miljoona-asuntojen ostajia on Suomessa todella vähän, muistuttaa Suomen hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juhana Brotherus.

”Näitä asuntoja ostavat ihmiset, joilla on palkkatulojen lisäksi runsaasti muita tuloja, esimerkiksi pääomatuloja tai perintöä. Tietyt arvokohteet herättävät kiinnostusta myös ulkomailta. Vajaa kymmenen vuotta sitten oli todella paljon kiinnostusta Venäjältä, nyt myös Keski- ja Länsi-Euroopasta.”

”Heille Suomi-asunnot voivat olla kakkos- kolmos- tai nelos­asuntokin. Sen osuus omaisuudesta on melko pieni.”

Vaikka mielikuvissa ökyrikkaat voivatkin asua omissa kartanoissaan ja linnoissaan, ovat todellisuudessa nimenomaan kaupunkien ydinkeskustojen suuret asunnot halutuimpia ja kalleimpia, Brotherus kertoo.

”Suomessa yli miljoonan hintaiset asunnot ovat pääosin keskittyneet Helsingin, Tampereen ja Turun ydinkeskustaan. Tampereelle yli miljoonan euron asuntoja tulee rautatien päälle rakennettavalle kannelle valmistuviin uusiin tornitaloihin.”

Oikotiessä on tällä hetkellä myynnissä 254 Suomessa sijaitsevaa asuntoa, joiden hintapyyntö ylittää miljoonan. Kuten Brotherus arvioi, valtaosa niistä sijaitsee Helsingissä tai välittömästi kasvukeskusten läheisyydessä.

Mukaan mahtuu myös muutama kartano, kokonainen rovaniemeläinen kerrostalo ja kaikkein kalleimpana 9 300 000 maksava Helsingin Kuusisaaressa sijaitseva erillistalo. Kaikista eniten hintahaarukkaan mahtuu uusia, suuria kerrostaloasuntoja Helsingissä.

Brotheruksen mukaan rikkaat tahtovat asuntoja palveluiden läheltä.

”Asuntomarkkinoilla on havaittu, että palveluiden läheisyys on asunnolle vielä työpaikankin läheisyyttä tärkeämpää. Ne palvelut, jotka esimerkiksi Kalasatamasta ovat kävellen saatavilla, ovat täysin omaa luokkaansa”, Brotherus selittää.

"Miljoona-asunnon ostavilla on valinnanvaraa ja kykyä myös niitä palveluita hyödyntää. Nekään eivät usein ole mitenkään ilmaisia.”

Komeudestaan huolimatta kartanot eivät siis nykymiljonäärejä houkuttele. Pelottavatko heitä rapistuvien rakennusvanhusten ylläpitokustannukset?

”Tyypillisesti kulukysymykset eivät ole niin keskeisiä. Heillä, jotka näitä asuntoja ostavat on yleensä myös varaa niitä ylläpitää. Enemmänkin kyseessä on ehkä helppous, ja se elämäntyyli, mitä tällaiset asunnot mahdollistavat.”

Elämä kosmopoliittina kaupungin ytimessä houkuttelee rikkaita siis enemmän, kuin rooli oman elämänsä kartanonherrana.

”Kaupunkien miljoona-asuntojen vertailu kartanoihin on epäreilua kartanoillekin. Tyypillisesti niihin tulee mukaan myös metsätalousmaata tai maatalousmaata, jolla on myös arvoa. Hintaerot asuinneliöiden suhteen ovat hurjia”, Brotherus sanoo.

Kaikkein kalleimmissa asunnoissa korostuvat myös ostajan omat mieltymykset.

”Kun maksukyky on tavallisen palkansaajan silmissä posketon, niin omiin mielihaluihin voidaan sijoittaa todella paljonkin rahaa. Tällöin yleensä korostuu asunnon sijainti ja kunto. Jos ei se ole uusi, niin se yleensä remontoidaan uutta vastaavaan kuntoon.”

Myös asunnon harvinaisuus on vetovoimatekijä. Vaikka maamme ei komeita kartanoita pursuakaan, on isoja maalaistaloja vielä runsaammin kuin tornitaloja.

Niin ikään arvon säilyminen voi vaikuttaa keskusta-asuntojen korkeaan suosioon. Keskeisillä paikoilla sijaitsevat arvoasunnot todennäköisemmin säilyttävät arvonsa, kun taas syrjässä olevalle kartanolle voi olla hankalaa löytää uutta ostajaa.

Kartanoilla on kuitenkin vielä ainakin yksi mahdollinen oljenkorsi, Brotherus arvioi. Kaikkein rikkaimmat voisivat kiinnostua niistä kaupunkiasuntojen ohella.

”Suomessakin on nähtävissä, että kaikkein varakkaimmilla yksityishenkilöillä on sekä maaseutukartano että arvokkaita asuntoja kaupunkikeskuksissa. Sekä että, eikä joko tai.”

Lue lisää

Asuntomarkkinoilla kuuma kesä ja rakkauskirjeitä – "Ostajat maksavat haluamistaan asunnoista enemmän kuin myyjä pyytää"

Vanhojen omakotitalojen hinnat nousivat 8,3 prosenttia viime vuodesta – alle 20 000 asukkaan kunnissakin nousua kertyi selvästi

Suomalaisten innostus asuntokauppoihin jatkuu kiihkeänä – mökkilainoja ennätysmäärä

Hypoteekkiyhdistyksen Juhana Brotherus: Asuntojen hinnoissa on edelleen nousuvaraa