Talous

PTT:n Markus Lahtinen: "Terveessä taloudessa on positiivinen reaalikorko"

Matala korko on hinnoiteltu niin asunto- kuin arvopaperimarkkinoille pitkälti eteenpäin, mutta siihen ei kannata tuudittautua.
Kari Salonen
Vienti vetää Suomen taloutta, merikuljetuksissa ruuhkaksi saakka. PTT ennustaa koronasta aiheutuvan komponenttipulan jatkuvan pidempään.

Syksyn talousennusteensa tiistaina julkaissut Pellervon taloustutkimus PTT kiinnittää huomiota myös pitkään nollan tuntumassa mataavaan korkoon. Inflaatio nostaa päätään ja Suomen taloudessa elokuun hintojen nousuksi eli inflaatioksi kirjattiin 2,2 prosenttia.

Vienti vetää, investoinnit ovat vauhdissa, asuntoja rakennetaan ja ainakin osalla kotitalouksilla on reippaasti ostovoimaa.

Koronarokotuskattavuuden lisääntyessä kuluttajat myös käyttävät rahaa. Asuntomarkkinoilla neliöhinnat ovat nousussa muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla. Tavaraviennin vetoa on hillinnyt pula komponenteista kuten Aasiasta tuoduista mikrosiruista. Kuljetukset maailman merillä ovat ruuhkautuneet ja työvoimapulaakin esiintyy eri sektoreilla.

Ylipäätään markkinat kyllä sopeutuvat kasvavaan kysyntään, joten hintojen nousu rauhoittuu ensi vuonna, vaikka erittäin hitaan inflaation aikaan ei palatakaan. Suomessa. PTT ennustaa kuluttajahintojen nousevat Suomessa tänä vuonna 1,8 prosenttia ja ensi vuonna 1,6 prosenttia.

"Nyt pitää miettiä askeleet eteenpäin. Euroopassa emme näe merkittävää riskiä siitä, että Euroopan keskuspankki joutuisi nostamaan korkoja", arvioi PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen ennustetta käsitelleessä webinaarissa.

"Toisaalta on riski, jos tuudittaudutaan olemattomaan korkoon: terveessä taloudessa on positiivinen reaalikorko", Lahtinen jatkoi.

Ennustepäällikkö Janne Huovari toivoo niin ikään, että korot jollain aikavälillä nousevat:

"Se on myös pääoman allokaation (jakautumisen) kannalta tervettä."

On kuitenkin riskinä, että hintojen nousu on odotettua nopeampaa, ja hintojen ja palkkojen nousut alkaisivat ruokkia toinen toistaan. Tällöin keskuspankit, erityisesti Yhdysvaltojen keskuspankki FED, joutuisivat reagoimaan selvästi ennakoitua kireämmällä rahapolitiikalla ja korot lähtisivät nousuun.

Tällä olisi erittäin negatiivinen vaikutus rahoitusmarkkinoilla, jossa arvopapereiden hinnoittelu perustuu oletukseen varsin matalasta korkotasosta myös tulevaisuudessa. Varallisuusarvojen nousu on ollut sekä nopeaa että laaja-alaista.

Esimerkiksi Yhdysvaltojen asuntojen hintoja kuvaava indikaattori on noussut 19 prosenttia vuodessa.

Merkittävä hintojen korjausliike alaspäin korkoyllätyksen seurauksena on todennäköisin yksittäinen riskitekijä, joka voi vaarantaa maailmantalouden hyvän kasvun ensi vuonna.

Valtion velkaantumisesta PTT:n Lahtinen ei ole huolissaan – tuhlaamisesta kylläkin. Suomen valtion velka ei ole kansainvälisesti korkealla

PTT kannattaa toimia, jotka painottavat pitkän aikavälin kasvua, ja vähemmän tämän päivän kulutusta ja tarpeita. Syksyn aikana parlamentaarisen työryhmän pitäisi tehdä esitys, jolla vuosikymmenen loppuun mennessä Suomen tutkimus- ja kehityspanostukset nostettaisiin neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta.

"Onko meillä malttia vaurastua", Lahtinen lainasi presidentti Urho Kekkosen tunnettua pamflettia vuodelta 1952.

Lue aiheesta lisää: PTT löi pohjat pöytään: tänä vuonna talous kasvaa 3,7 prosenttia ja ensi vuonna 4,0 prosenttia

Lue lisää

Suomen Pankki korottaa talousennustettaan roimasti – alkuvuoden kasvu on ollut ennakoimattoman kovaa

Palkansaajien tutkimuslaitos povaa ensi vuodelle 3,5 prosentin talouskasvua – ennuste piristyi keväästä

PTT arvioi syksyn palkkakierrosta: "Kertaluonteiset korotukset ovat ok, monivuotiset korkeat palkankorotukset huonompi juttu"

"Aikaisemminkin huolestuneet ovat entistä huolestuneempia" – MT-kyselyssä perussuomalaiset suhtautuvat valtion velkaantumiseen varauksellisimmin