Talous

"Vaikuttaa pirstaloituneelta", ETL:n uusi toimitusjohtaja suomii Suomen ruokavientiä, mutta näkee yhden valtin

”En näe mitään syytä, miksi Suomi ei näkyisi EU:n alueella vahvemmin", Mikko Käkelä sanoo.
PAsi Leino
"Hyvänmakuisesta suomalaisesta herneestäkin on kova kysyntä ja sitä viedään Italiaan", Mikko Käkelä sanoo siitä, että yksittäinenkin tuote voi vetää viennissä.

Elintarvikevienti on varsinainen ikuisuushanke: meillä on aina vain mahtavampia tuotteita, mutta jotenkin maailmanvalloitus tuntuu takkuavan. Elintarviketeollisuusliiton (ETL) toimitusjohtaja Mikko Käkelällä on asiaan selitys.

”Kun olen nyt tutkinut asiaa, vienti vaikuttaa pirstaloituneelta. On Business Finland, yksityisiä konsulttiyrityksiä ja eikös MTK:llakin ole haluja auttaa vientiä?” hän pohtii.

”Jos meillä on viisi tai kymmenen vientiponnistelua, hukkaamme resursseja, joista osa on yhteiskunnan hankerahaa. Yhteistyötä pitäisi ehdottomasti tehdä, kerätä viennistä kiinnostuneet yhteen ja brändätä vienti nimikkeelle Suomi tai Nordic.”

Business Finland on ”vähän niin kuin” kattojärjestö, mutta se ei riitä. Myöskään ETL ei havittele vientitykin roolia.

”Meidän tehtävämme ei ole lähteä viemään, vaan varmistaa hyvä toimintaympäristö eli sääntely, verotus ja työvoiman saatavuus. Lähtökohtana on, että vientiin lähtevä yritys voi hyvin jo täällä, sillä vienti ei ole minkään yrityksen pelastus.”

Business Finlandin ruokavientiohjelma Food from Finlandin vientitavoite vuoteen 2023 on kolmen miljardin euron vienti. Nyt ollaan 1,8 miljardissa. Viime vuonna tapahtui yli viiden prosentin notkahdus, etenkin Ison-Britannian vuoksi.

”Suomen mahdollisuus on koko ketjun läpinäkyvyys. Mutta tekniset sovelluksetkin ovat liian pirstaloituneita, kun yksi kertoo, miltä tilalta tuote on, toinen teollisuuden valmistusprosessin ja kolmas ohjaa verkkokauppaan”, Käkelä sanoo.

”Pitäisi olla yksi QR-koodi, joka kertoisi koko polun: vastuullisuuden ja vesi- ja hiilijalanjäljet. Mietipä, jos siinä olisi koko polku maatilalta alkaen.”

Mietinhän minä samalla, kun Käkelän haarukka uppoaa Helsingin keskustassa Atrian omistamassa Muré-ravintolassa entrecôte-pihviin. Sen tietoja ei löydy lautasliinan QR-koodin takaa vaan seinän liitutaululta. Liha on tuottanut kuopiolainen Kaikkosen tila.

”Jatkossa vastuullisuus ja sen todistaminen on itsestään selvä vaatimus ja kilpailuetu. Kun kerromme, että meillä Suomessa nurmikko kasvaa ja vettä riittää, lihaa ei demonisoida enää.”

Kiina ja Japani vetävät, mutta Käkelä tähtäisi viennissä ensin Eurooppaan.

”En näe mitään syytä, miksi Suomi ei näkyisi siellä vahvemmin. Kävin Apetitin tehtaalla ja kuulin, että hyvänmakuisesta suomalaisesta herneestä on kova kysyntä ja sitä viedään Italiaan. Pitää muistaa, että vientikysyntää on monenlaisille tuotteille: osa menee elintarviketeollisuudelle ja vain osa kuluttajakauppaan.”

Compass Groupin aikana hän johti myös yrityksen Tanskan-toimintoja, jolloin Keski-Eurooppa oli vain yhden maarajan takana.

”Suomesta kun tehdään vientiponnisteluja, ne ovat todellakin vientiponnisteluja, koska täältä täyty lähteä laivalla tai lentämällä.”

Lue lisää:

Elintarviketeollisuuden uusi nokkamies on hakenut työkokemusta McDonald'seista kuntosaleihin – kauppaketjuihin hän ottaa vielä kantaa yhtä varovasti kuin edeltäjänsä

Lue lisää

Ruokavienti ottaa askeleen

Elintarviketeollisuuden uusi nokkamies on hakenut työkokemusta McDonald'seista kuntosaleihin – kauppaketjuihin hän ottaa vielä kantaa yhtä varovasti kuin edeltäjänsä

Elintarviketeollisuus torjuu terveysveron – "Ei ole takeita, että muuttaisi juuri niiden kuluttajien käyttäytymistä, jotka aiheuttavat terveydenhuollolle eniten kustannuksia"

Elintarvikevienti kasvoi alkuvuonna eniten Kiinaan ja Venäjälle