Talous

Turun yliopistoon lahjoitusvaroin perustettu uusi maankäyttöprofessuuri täyttää tutkimus- ja opetuskatvetta

Oikeustieteen perinteinen ala, maankäyttö- ja kiinteistöoikeus omaisuudensuojineen on jäänyt kuin katveeseen, kun ympäristöjuridiikan tehtävät liittyvät lähinnä suojelupuolelle.
Hanna Oksanen
Maanomistusoikeudella on edelleen suuri yhteiskunnallinen merkitys. Turun yliopisto hakee lahjoituksin rahoitettuun professuuriin maankäyttö- ja kiinteistöoikeuden akateemista asiantuntijaa. Kuvassa yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan rakennus Calonia.

Turun yliopistossa on avattu haku maankäyttö- ja kiinteistöoikeuden professuuriin. Oikeustieteen perinteinen ala, maankäyttö- ja kiinteistöoikeus omaisuudensuojineen on jäänyt kuin katveeseen, kun ympäristöjuridiikan tehtävät liittyvät lähinnä suojelupuolelle.

Uuden professuurin ovat lahjoituksillaan mahdollistaneet MTK:n säätiö, Kiinteistösäätiö, Salaojituksen tukisäätiö, Lounais-Suomen metsänhoitoyhdistysten säätiö sekä MTK Varsinais-Suomi.

MTK:n säätiötä edustava ympäristöjuristi Minna Ojanperä toteaa, että järjestöä on pitkään huolestuttanut maankäyttö- ja kiinteistöoikeuden pienentynyt rooli korkeatasoisessa ympäristöoikeudellisessa tutkimuksessa. Samaan aikaan maankäyttöön ja omistusoikeuteen liittyvät kysymykset ovat voimistuneet erityisesti osana ilmastopolitiikkaa.

"Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta pystyy lahjoitusprofessuurin avulla kohdentamaan vaikuttavaa tutkimusta alueelle, joka on merkittävässä roolissa oikeudenmukaisen siirtymän toteutumisessa. Odotamme lahjoitusprofessuurin palvelevan myös yhteiskunnallista keskustelua erityisesti ilmastopolitiikan laaja-alaisten vaikutusten tunnistamiseksi nykyistä paremmin", Ojanperä kiittää lahjoitusprofessuurin rahoittajia.

Professuurin rahoitus on myönnetty viidelle vuodelle, yhteensä noin 500 000–600 000 euroa.

Maankäyttö- ja kiinteistöoikeus ovat ympäristöoikeuden osa-alue, kertoo Turun yliopiston ympäristöoikeuden professori Anne Kumpula.

"Sääntelyn ja sääntelyalueen kohteenkin muutokset ovat johtaneet siihen, että tulokulma on muuttunut radikaalisti. Vanha tutkimus ei enää kanna tähän päivään ja tarvitaan uudenlaista näkökulmaa."

Professori Kumpula arvioi, että ilmasto- ja ympäristönäkökulmat tulevat dominoimaan maankäyttöä jatkossakin. Ympäristön pilaamisen torjunnan ja ilmaston poissulkevaa ympäristötutkimusta on vaikeaa tehdä. Näitä tekijöitä arvioidaan myös omaisuudensuojan tai omaisuuden käyttöön kohdistuvissa rajoituksissa.

Professuurin haussa lahjoittajat ovat painottaneet kansallista näkökulmaa. Haku on avoin.

Valinta tapahtuu yliopistossa akateemisin perustein ja edellyttää valittavalta oikeustieteen tohtorin tutkintoa ja tutkimusjulkaisuja. Kumpula arvelee potentiaalisia hakijoita olevan vesioikeuden-, maankäytön ja rakennuslain tuntijat.

Professorihaku ja etujärjestö MTK:n sekä metsähoitoyhdistysten rahoitus lahjoitusprofessuurille ovat herättäneet myös epäilyjä:

"Aika erikoinen rahoituspohja riippumattomalle tieteelliselle tutkimukselle ja opetukselle", kommentoi pikaviestipalvelu Twitterissä Luken tutkija Riikka Piispanen.

Akateemisen yhteisön tehtävänä on professori Kumpulan mukaan turvata, että tutkimus on itsenäistä ja riippumatonta.

"Hakuprosessi on normaali akateemisen tehtävän hakuprosessi, jossa lahjoittajat eivät osallistu millään tavalla missään vaiheessa mitenkään tehtävän täyttöön.

Haku professorin tehtävään on käynnissä lokakuun loppuun saakka ja hakuilmoitus on julkaistu Turun yliopiston avoimissa tehtävissä.

Lue lisää

Komealupiini puolustautuu lehtokotiloa vastaan hyvin – vieraslajilla on Suomessa vain harvoja vihollisia

Riippumattomuuden arviointi Luonnonvarakeskuksessa

Ravattulan muinaispuku perustuu hautalöytöön – ahvenanlampaan ja suomenlampaan villasta kehitettiin pukukankaisiin soveltuva lanka

Urheiluseurat houkuttelevat lapsia ja nuoria takaisin kentille – "Jos saamme aloittaa vasta marraskuussa, epäilen, että olemmeko menettäneet taas yhden ikäluokan"