Talous

Teknologiateollisuus uskoo yrityskohtaisen sopimisen etenevän myös tulevaisuudessa, ay-liikkeelle yleiskorotukset yhä tärkeitä

SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan työaikakorvaukset, vuorolisät ja pyhäkorvaus ovat palkan ohella merkittäviä tekijöitä syksyn työehtosopimusneuvotteluissa.
Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Minna Helle ja SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta politiikan toimittajien tentissä työmarkkinoista. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Työehtojen yrityskohtainen sopiminen etenee myös tulevaisuudessa, uskoo Teknologiateollisuus ry:n varatoimitusjohtaja Minna Helle.

Helle kommentoi asiaa politiikan toimittajien yhdistyksen järjestämässä työmarkkinatentissä, johon hän osallistui torstaina aamupäivällä yhdessä työtekijäjärjestö SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan kanssa.

"Se on varmaa, että tämä pyörä pyörii eteenpäin. Ei se pysähdy ja lähde taaksepäin", Helle sanoi yrityskohtaisuudesta.

Helteen mukaan käynnissä olevalla sopimiskierroksella järjestö hakee kokemuksia yrityskohtaisesta sopimisesta. Helle ei kuitenkaan ottanut kantaa siihen, mitkä työnantajajärjestön seuraavat askeleet ovat.

Eloranta sanoi tentissä, että palkankorotuksia jaettaessa yrityksen kaikkien palkkojen tulee kehittyä.

"Sellainen tilanne, jossa oltaisiin ilman yleiskorotuksia, ei varmaan ammattiyhdistysliikkeen puolelle käy", Eloranta sanoi.

Hän jatkoi huomauttamalla, että nykyisinkin suuri osa palkankorotuksista jaetaan jo nyt paikallisesti.

Tuoreimpaan työmarkkinakierrokseen on lähdetty uusissa asetelmissa, sillä keskeistä vientialaa edustava Teknologiateollisuus ei enää neuvottele valtakunnallisia työehtosopimuksia vaan on siirtänyt tehtävän erilliseen yhdistykseen, Teknologiateollisuuden työnantajat ry:hyn.

Yhdistyksen jäsenyritykset ovat halutessaan voineet jättäytyä uuden Teknologiateollisuuden työnantajat -nimisen järjestön ulkopuolelle ja sopia työehdoista paikallisesti. Viime viikolla kerrottiin pitkän odotuksen jälkeen, että palkansaajia edustava Teollisuusliitto aloittaa neuvottelut työehtosopimuksesta Teknologiateollisuuden työnantajien kanssa. Työntekijäliitto oli odottanut, että uuteen järjestöön liittyisi riittävästi jäseniä.

Ensimmäinen neuvottelu osapuolten välillä käytiin keskiviikkona.

Helteen mukaan Teknologiateollisuus ei ole yllättynyt siitä, että paikallisen sopimisen mahdollisuudesta huolimatta alalle on jälleen syntymässä valtakunnallinen työehtosopimus. Helteen mukaan työnantajaliitossa arvioitiin jo keväällä, että lopputuloksena tällä ensimmäistä kertaa uudella tavalla käytävissä alan palkkaneuvotteluissa tehdään yleissitova sopimus. Hänen mukaansa yhdistykset kuitenkin haluavat senkin uudistuvan.

"Tämä meidän uudistuksemme ei ole radikaali, koska se lähtee siitä, että valtaosin toimitaan edelleen valtakunnallisen sopimuksen puitteissa. Haemme nimenomaan pilotteja ja kokemuksia yrityskohtaisista työehtosopimuksista."

"Meille on tärkeää, että maltillisesti tehdyllä seuraavalla askeleella haetaan kokemuksia", Helle vastasi kysymykseen, valmistautuiko Teknologiateollisuus ry jo seuraavien vuosien palkkaneuvotteluihin.

Kuinka yrityskohtainen palkoista sopiminen sopii yhteen "Suomen mallin" kanssa, jossa vientialat määrittäisivät myös muiden sektorien palkankorotuksia?

Helteen mukaan viennin niin kutsutun päänavauksen eli palkkanostojen ylätason määrittävät edelleen joko teknologiateollisuus tai kemianteollisuus.

"Kansantalouden kannalta on tärkeä, että viennin linja määrittelee, kuinka paljon palkkakustannukset voivat Suomessa nousta."

Eloranta puolestaan suhtautui mallin tulevaisuuteen skeptisemmin.

"Suomen mallin legitimiteetti on muutenkin ollut heikko ja nyt heikkenee."

Eloranta huomautti Stora Enson ja Paperiliiton välisestä sopimuksesta, joka on tänä vuonna jo syntynyt. Metsäteollisuus ry on linjannut, että järjestön yritykset sopivat työehdoista yrityskohtaisesti.

"Tässä saattaa olla muitakin aloja, jotka saattavat ehtiä sopimaan ennen kuin teknologiateollisuudessa on ratkaisu."

Eloranta oli huolestunut siitä, että tulevaisuudessa vientialojen ehdoilla toimiva niin sanottu Suomen malli rapautuu entisestään, jos paikallinen sopiminen lisääntyy.

"Jos sopimukset päättyvät eri aikoihin ja ne ovat erimittaisia, on vaikea nähdä, missä on kierroksen avaus ja mistä syntyy tämä taso", Eloranta sanoi.

"Koordinoitu palkkapolitiikka on perusteltua, mutta se ei voi olla mikään "rautapaita", SAK:n Eloranta viittasi muilla sektoreilla käytäviin palkkaneuvotteluihin.

Lue aiheesta lisää: Kommentti: Viennin avainalan palkkavaateet ja -tarjoukset lyödään pöytään keskiviikkona

Lue lisää

Anaika Wood, Varkauden Puu ja Jatkos Oy solmivat yrityskohtaiset työehtosopimukset liittojen kanssa

Työntekijöiden viimeinen voimakeino olisi yrityskohtainen lakko

Lakkokello tikittää suhdannehuipulla viilettäneissä sahayrityksissä – Teollisuusliiton Aalto lakonuhasta: "Työrauha on myynnissä 200 pöydässä"

Tietotekniikan konsulttiyhtiö CGI jää Teknologiateollisuuden työnantajayhdistyksestä pois