Perjantain 3.12. lehden jakelussa on häiriöitä. Näköislehti ja verkkosisällöt ovat toistaiseksi vapaasti luettavissa.
Talous

Kuluttajista kerättävä tieto puhutti KKV-päivässä: Vedätetäänkö kuluttajaa datataloudessa?

Tieto manipuloi ja palvelee kuluttajaa uudessa datataloudessa. Kuka hyötyy ja toimiiko kilpailu ja kuluttajansuoja?
S-ryhmä, Kesko, Lidl
Ruokakauppaketjut keräävät tietoa asiakkaista ja heidän ostoksistaan kanta-asiakasohjelmien avulla.

"Datavirta voi aina olla mainontaa ja kuluttajalle yllättävää – eikä sen virrasta poispääsy ole aina helppoa."

"Ostin virtuaalilasit. Myöhemmin valmistaja alkoi edellyttää some-tilin käyttöönottoa, jotta virtuaalilasien käyttöä voi jatkaa."

Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) ryhmäpäällikkö Riikka Rosendahl kuvasi esimerkein, millaisia yhteydenottoja virasto on saanut hämmentyneiltä kuluttajilta.

Kuluttajat ovat hämmentyneitä ja tietämättömiä ja kokeneet tulleensa manipuloiduiksi, kun heidät on saatu ostamaan tai käyttämään palveluita taitavalla markkinoinnilla ja heistä kerättyjä tietoja yhdistämällä.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston KKV-päivässä pureuduttiin siihen, miten uudessa datataloudessa voidaan turvata toimivat markkinat ja kuluttajan oikeudet.

Oikeustieteen professori Christine Riefa Readingin yliopistosta avasi digitaalisen talouden teemaa ja sääntelyn tarpeita ja puutteita.

"Kuluttajan on usein mahdoton kieltää datan käyttöä. Tämä on ongelmallista, koska se voi tuhota kuluttajien luottamusta markkinoihin."

Helsingin yliopiston apulaisprofessori Minna Ruckenstein pohti kuluttajan asemaa datataloudessa sanoin "Palveltu, tietämätön ja manipuloitu".

"Digitaalinen ympäristö lupasi vapauttaa kuluttajan fyysisistä ja materiaalisista esteistä, mutta onko näin? Ruckenstein kysyi.

"Kuluttajaa on hyvin palveltu, mutta hän on myös hyvin tietämätön datavirroista. Meihin liittyviä tietoja voidaan huutokaupata edelleen. Ihminen ei tiedä, mihin lupautuvat käyttäessään palveluita."

Tyypillisesti kuluttajalta vaaditaan suostumus, kun hän ottaa jonkin digitaalisen tuotteen tai palvelun käyttöönsä. Toiminta on tehty mahdolliseksi, koska kuluttaja ei lue pitkiä suostumusehtoja, vaan klikkaa ruutuun suostumuksensa.

Ruckensteinin mukaan vastuu ongelmat ovat usein yhdysvaltalaisissa firmoissa, jotka myyvät dataa eteenpäin.

"Yrityskauppa on myös vaaran paikka, kun ympäristö voi muuttua."

Yritykset voisivat tehdä kerätyn datan käyttönsä läpinäkyväksi sen suhteen, miten ne suhtautuvat kerätyn tiedon suojaamiseen. Asioita pystyy tekemään eri tavoin eli Ruckensteinin sanoin peli ei ole menetetty.

Keskon johtaja Toni Jarimo toi keskusteluun kaupan ja yrityksen näkökulman. Jarimolla on K-ryhmässä pitkä kokemus kuluttajadatan parissa.

Kuluttaja on valmis jakamaan tietoa, mutta hänellä on ehtonsa: palvelun tarjoajan on turvattava vastuullinen datan käyttö:

"Mihin dataa käytetään? Hyödyn on tultava myös kuluttajalle personoituna asiakaskokemuksena ja edullisempana hintana: Tunnistautuva asiakas saa paremman kokemuksen kaikissa kanavissa ja kassalla edullisempana kuitin loppusummana", Jarimo perustelee.

Kesko ei Jarimon mukaan myy rahaa vastaan asiakastietoa ulos.

"Mutta käytämme tietoa yhteistyössä suomalaisen ruokateollisuuden kanssa", Jarimo selventää.

Hänen mukaansa Keskolla on etiikka mukana algoritmien kehittämisessä.

Lue lisää

K-ryhmän trendikatsaus: Suomalaisen ruuan arvostus kasvussa – alkuperämerkittyjen tuotteiden myynti kasvoi vuodessa yli 10 prosenttia

Suomalaisen ruuan kalleus on iso harha, sanoo Keskon Ari Akseli: "Verojen osuus on ällistyttävän suuri!"

KKV ottaa Pohjola Sairaalan myynnin Pihlajalinnalle jatkosyyniin

Kauppa käytti mahdollisuuden iskeä ruokaverojen alentamiseksi