Talous

Essee: Iloinen 20-luku on vihdoin täällä – kaikkien aikojen kulutusrieha

Juho Rahkonen pohtii esseessään mitä taloudelle tapahtui 1920-luvulla espanjantaudin jälkeen ja voisiko samoin käydä nyt koronan kanssa.
Timo Filpus
Voisiko 1920-luvun espanjantautia seurannut kulutusrieha toistua nyt koronan jälkeen? Juho Rahkonen pohtii esseessään, että merkkejä kulutuksen kasvusta on nähtävillä.

Hyvät kansalaiset, minulla on teille kerrottavaa: ketsuppipullon korkki on poksahtanut auki!

Ilmassa on suuren kulutusjuhlan tuntua. Sen voi aistia jo, kun kuljeskelee kaupungilla tai vilkkaimmissa maaseudun kauppakeskittymissä. Suurella osalla suomalaisista on nyt rahaa, ja sitä myös käytetään.

Ravintolat ja kahvilat kuhisevat asiakkaita. Iloinen puheensorina täyttää ilman – suomalaisetko muka hiljaisia jurottajia? Tunnelmasta tulee mieleen legendaarinen 1920-luku, maailmansotien välinen aika, jota silloin eläneet muistelivat erityisen positiivisena ja eteenpäin menevänä aikakautena.

Jazz raikasi savuisissa kuppiloissa, ja uudet keksinnöt sekä Art decon kaltaiset modernit tyylisuuntaukset toivat lupauksia valoisasta, kiehtovasta huomisesta. Nyt kun eletään taas 20-lukua, voin jotenkin kuvitella, miltä isoisovanhempieni sukupolvesta on mahtanut tuntua sata vuotta sitten.

Myös tuolloin oltiin juuri toipumassa maailmanlaajuisesta pandemiasta, vuosina 1918–1920 riehuneesta espanjantaudista, jonka aiheutti tappava influenssavirus H1N1. Sitten talouden ketsuppipullo purskui valtoimenaan, ja myönteisen kehityksen katkaisi vasta 1930-luvun alun lama. Mutta ei nyt muistella sitä, koska nousut ja laskut kuuluvat kaikkeen inhimilliseen elämään, myös talouteen.

Tilastokeskuksen mittaama kuluttajien luottamusindikaattori on näyttänyt positiivisia lukemia koko tämän syksyn ajan.

Lokakuussa luottamusmittari pysähtyi lukemaan 2,7, kun se syyskuussa oli 6,0 ja elokuussa 4,0. Hieman on siis lasketeltu alaspäin loppukesän ja alkusyksyn tunnelmista, mutta mittari on edelleen pitkän ajan keskiarvon (miinus 1,7) yläpuolella.

Tämänhetkinen rieha asettuu mittasuhteisiinsa, kun muistellaan vuoden 2020 loppusyksyn lukemia: silloin kuluttajien luottamusindikaattori oli reippaasti pakkasen puolella, -6,9.

Kuluttajien luottamus talouteen on yleensä vahvinta pääkaupunkiseudulla (8,0) ja heikointa Itä-Suomessa (-0,2). Väestöryhmistä toimihenkilöt (9,7) olivat optimistisimpia. Kielteisimmin talouskehitystä arvioivat eläkeläiset (-7,4).

Tilastokeskus tiivistää asian niin, että luottamus talouteen vähenee iän mukana, ja tulojen kasvaessa usko puolestaan lisääntyy. Miehet ovat taipuvaisia luottamaan talouteen enemmän kuin naiset.

Jo vuonna 2020 päivittäistavarakauppa takoi huipputuloksia yli miljoonan suomalaisen siirryttyä etätöihin kotoilemaan. Ylipäänsä pandemiassa myyntiään kasvattivat kaikenlaista kotiin ostettavaa tavaraa, kuten rakennustarvikkeita ja elektroniikkaa kauppaavat yritykset.

Koronarajoitusten kurittamalta ravintola-alalta kerrotaan, että nyt on meneillään kaikkien aikojen pikkujoulukausi, kun ihmiset ja yritykset ottavat vahingon takaisin juhlimalla olan takaa. Vaatimalla koronapassia tapahtumien järjestäjät voivat vapautua kokoontumisrajoituksista.

Toisaalta talouden taivaalla väijyy myös synkkiä pilviä: koska nykyinen yksityisten kansalaisten ja valtioiden kulutushuuma on rakennettu paljolti velkarahalla, on lähivuosien riskinä kuplan puhkeaminen.

Pitkällä aikavälillä suurin uhka Suomen taloudelle on huoltosuhteen muuttuminen. Kun maassa on vähän nuoria aikuisia, kulutus vähenee. Se on tietysti ympäristön kannalta hyvä asia, mutta kolikolla on aina kaksi puolta, koska täytyyhän talouden pyöriä riittävällä teholla, että saadaan palkat ja eläkkeet maksettua.

Lapsiperheet ovat yksityistalouden superkuluttajia – jo ruokakauppalaskuista sen näkee.

Kun lapsiperhe rakennuttaa itselleen kodin, Suomen talous saa lyhyessä ajassa satojen tuhansien eurojen piristysruiskeen. Talotehtaat, ikkunoiden ja eristevillojen valmistajat sekä kirvesmiehet, maanrakentajat ja muut ammattilaiset kiittävät.

Lisäksi pitää hankkia mööpelit, haravat, lapiot ja ruohonleikkurit. Aloitteleva perhe ostaa monta asiaa ensimmäistä kertaa.

Olin itse tässä tilanteessa yli kymmenen vuotta sitten. Nyt kun tartun johonkin työkaluun, huomaan, että olen hankkinut sen juuri tuolloin, talonrakennusaikana. Olen hakannut yhdellä ainoalla Fiskarsin kirveellä kymmeniä motteja halkoja, eikä kirves ole mennyt miksikään. Moottorisahaan sentään joutuu ostamaan varaosia silloin tällöin.

Eläketurvakeskuksen tutkimusten mukaan väestön kulutusaste laskee iän myötä, ja eläkeikäiset kuluttavat pienemmän osan tuloistaan kuin työikäiset. Lisäksi eläkkeellä ihmisen tulotaso laskee noin 60 prosenttiin siitä, mitä se oli ollut työssäoloaikana, vaikka yhä suurempi osa eläkeläisistä paiskii edelleen töitä.

Huolimatta koronan aiheuttamasta pienestä vauvapiikistä Suomeen syntyy niin vähän lapsia, että ne eivät riitä pitämään väkilukua edes nykyisellä tasolla. Samankaltainen kehitys on ollut nähtävissä Japanissa ja Etelä-Koreassa, ja taloustieteilijöiden mukaan se on iskemässä myös Kiinaan.

Kotimaista tuotteiden ja palveluiden kysyntää vauhdittaa etenkin 1980- ja 90-luvuilla syntynyt Y-sukupolvi, josta nuorimmatkin ovat jo perheenperustamisiässä. He ovat kasvaneet pääosin hyvinä taloudellisina aikoina ja omaksuneet dynaamisen, kulutusmyönteisen arvomaailman.

Alhaisen korkotason ja vastuuntuntoisten vanhempiensa avun ansiosta he ovat pystyneet pitämään ostovoimaansa kohtalaisella tasolla, vaikka ovatkin korviaan myöten velkaantuneita.

2000-luvulla syntynyt Z-sukupolvi, puhumattakaan tämän vuosikymmenen lapsista, Å-sukupolvesta, saattaa muuttaa talouden ja kulutuksen rakenteita: näiden sukupolvien nuoruudenkokemuksia leimaa kasvava huoli ympäristöasioista ja ilmastonmuutoksesta.

Z- ja Å-sukupolvesta saattaakin tulla edeltäjiään maltillisempia ja varovaisempia kuluttajia, jotka välttelevät pitkäaikaisia taloudellisia sitoumuksia. Heille sopii Matti Nykäsen aforismi: ”Mä en mene siihen lankaan, että rupeaisin haalimaan jotain omaisuutta.”

Lue lisää

Yrityksillä kisa myös kesätyöntekijöistä

Koronaministerit: Ruokaravintoloille kolme tuntia lisäaikaa, matalan riskin tiloissa voidaan siirtyä täyssulusta lievempiin rajoituksiin

Presidentti Sauli Niinistö jää omaehtoiseen eristykseen – Niinistön tapaamalla Norjan ulkoministerillä korona

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä varmistettu mikron 2 -muunnoksen koronavirustartuntoja