Talous

Luomuruoka jyrää Pohjoismaissa – Suomi ottaa nopeasti kiinni naapureiden ruokalistaa

Talous 10.10.2017

Luomuruokaa syödään muissa Pohjoismaissa enemmän kuin Suomessa. Nestlén Pohjoismaiden johtaja Michiel Kernkamp kertoo uusien terveystrendien mukaisten elintarvikkeiden muokkaavan Nestlén tuotekoria maailmanlaajuisesti.


Jarkko Sirkiä
"Vastaamme luomuruualla kuluttajien tarpeisiin", sanoo elintarvikejätti Nestlén Pohjoismaiden johtaja Michiel Kernkamp.

"Ruotsissa ja Tanskassa syödään enemmän luomuruokaa, mutta suomalaiskuluttajat ottavat nopeasti kiinni muita Pohjoismaita", kertoo Nestlén Pohjoismaiden johtaja Michiel Kernkamp Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa.

Luonnonmukaisesti kasvatetut ja valmistetut tuotteet, orgaaninen ruoka, laktoositon, gluteiiniton, vähemmän sokeria, suolaa hiilihydraatteja tai kofeiinia. Lista terveysvaikutteisista elintarvikkeista on pitkä ja tuotelista pitenee entisestään.

Globaali elintarvikejätti Nestlé laajoine tuotevalikoimineen ja tutkimusresursseineen tietää, mihin suuntaan elintarvikkeiden kulutus on siirtymässä: terveellisemmät ja luonnonmukaisemmat ravintotottumukset avaavat tietä ja tekevät tilaa kaupan hyllyillä uusille elintarvikkeille.

"Vastaamme kuluttajien tarpeisiin ja pyrimme pysymään markkinoilla hieman edelläkin heitä", Kernkamp sanoo.

Hän kertoo olevansa ylpeä Turun lastenruokatehtaasta, joka kesällä toi kauppoihin ensimmäiset Suomessa valmistetut luomulastenruuat lasipurkeissa.

Bona-luomulastenruokien raaka-aineet tulevat pääosin muualta Euroopasta, koska lastenruokalaatuisten raaka-aineiden tuotanto on Suomessa on vielä melko pientä. Nestléllä on Suomessa noin kymmenen sopimusviljelijää.

Maailman suurimmalla elintarvikeyhtiöllä on uusien terveystrendien mukaisia ruokia joka lähtöön. Näitä ovat esimerkiksi kasvispohjaiset Nestleń Hälsans Kök -tuotteet.

Myös Maggi-liemivalmisteista on vähennetty maailmanlaajuisesti suolaa ja lisätty tuttuja raaka-aineita, vihanneksia, yrttejä ja täysjyvää.

"Orgaaniset elintarvikkeet ovat meille avaintuotteita", linjasi myös maailman suurimman elintarvikeyhtiön toimitusjohtaja Mark Schneider sijoittajatapaamisessa aiemmin samalla viikolla.

Kernkampin arvion mukaan muu maailma on vasta saavuttamassa Pohjoismaita, joissa kuluttajat arvostavat luomuelintarvikkeita. Hyvinvointia tavalla tai toisella lisäävät elintarvikkeet kasvattavat markkinaosuuttaan vähän joka kategoriassa pikakahvista lastenruokiin.

Raaka-aineidensa luonnonmukaisuuden yhtiö kertoo varmistavansa alkuperä- ja hankintasäädöksin ja valvonnalla, joka ylittää useimmat kansalliset lait ja säädökset.

Kernkamp kertoo Nestlén vastikään solmineen yhteistyösopimuksen it-yhtiö IBM:n kanssa hyödyntääkseen lohkoketjuteknologiaa ja tietokantoja raaka-aineiden ja valmistajien todentamiseen ja sopimusten valvontaan.

"Tuote pitää pystyä jäljittämään aina tilalle asti."

Nestléllä on Suomessa kaksi tehdasta: Piltti- ja Bona-lastenruokia tekevä Turun-tehdas ja Pohjois-Karjalassa, Suomen itärajalla Juuassa sijaitseva kastikepohjia valmistava tehdas.

Suomeen Nestlé tuli vuonna 1973 Turun lastenruokatehtaan yritysostolla. Turusta vauvanruokaa viedään myös muihin Pohjoismaihin, Saksaan ja Espanjaan. Ensi vuoden alusta käynnistyy vienti Sveitsiin.

Juukaan Nestlé investoi parhaillaan lähes kahdeksan miljoonaa euroa maksavan tehdaslaajennuksen. Uusia työpaikkoja syntyy 15–20. Puljonki, Oscar, Chef ja Maggi liha- ja kalaliemet ja kastikepohjat syntyvät perinteisesti keittämällä ja paistamalla luita ja teurastamojen sivutuotteita.

Globaalisti toimivan, viime tilivuotena 89,5 miljardin Sveitsin frangin, noin 102 miljardin euron liikevaihdon tehneen Nestlén pääkonttori sijaitsee Veveyn pikkukaupungissa Geneve-järven rannalla Sveitsissä.

"Kuin Juuka, mutta Sveitsissä", vertaa Kernkamp, joka johtaa yhtiön Pohjoismaiden markkinoita Kööpenhaminasta.

EU-komissio on puuttunut elintarvikeyhtiöiden käyttämiin laatustandardeihin, jotka eroavat Itä- ja Länsi-Euroopan välillä.

Onko myös Nestlé ollut komission syytettyjen listalla?

"Meillä on erilaisia tuotteita eri maihin, mutta sillä vastataan paikalliseen kysyntään. Emme halua tuottaa sellaista, jota kuluttajat eivät halua", Kernkamp ihmettelee koko keskustelua.

"Maailman kaikilla markkinoilla tähtäämme sellaisiin tuotteisiin, jotka vastaavat kuluttajien paikallisia makutottumuksia. Intressimme on siis vastata paikalliseen makuun."

Lue Michiel Kernkampin koko haastattelu maanantaina 9.10.2017 ilmestyneestä Maaseudun Tulevaisuudesta.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT