Talous

Kiinteistönvälittäjä myy välillä myös lehmiä – maatalouden ahdinko ei näy tilojen myyntitilastoissa

Maatilojen talouden synkkyys selviää vasta loppusyksystä, mutta useammin vasaran alle joutuu useammin omakotitaloja kuin maatiloja.
Jukka Pasonen
Maatiloilla on vaikeaa, mutta tilastokeskuksen mukaan ei konkurssiaaltoa.

Kiinteistönvälittäjälle eli asuntokauppiaalle ei aina riitä, että tuntee tontin ja rakennuksen. Välillä asiakkaille pitää osata kertoa myös lehmistä.

Näin käy, kun maatilaa myydään kokonaisena eli liiketoimintoineen. Tällaiseen tilanteeseen on päätynyt esimerkiksi Keski-Suomessa OPKK:lla kiinteistöjä välittävä Jorma Numminen.

Miltä tuntuu myydä kaupan kylkiäisenä lehmiä?

"Mielenkiintoistahan se on. Lehmistäkin pitää olla kaikki tiedot, kuten sorkkaraportit ja siemennyslistat."

Nummisen kokemuksen mukaan maatiloja ei myydä velkapaniikissa, vaan taloudellinen pakko liittyy useammin omakotitalojen kuin maatilojen myyntiin. Maatiloilla myynnin syynä on ollut halu vaihtaa toisenlaiseen yrittäjyyteen tai sijoittaa metsään.

Samaa kertoo pankki. Vaikka monilla maatiloilla eletään taloudellisesti todella vaikeita aikoja matalien tuottajahintojen vuoksi, maatilojen lainoja ei ole järjestelty uusiksi samaan malliin kuin viime vuonna tukien maksuviivästysten vuoksi. Myöskään maatilojen myyntitilastoissa ahdinko ei vielä näy.

Koko synkkyys saattaakin paljastua vasta loppusyksystä, kun todellinen satotilanne selviää, arvioi OP:n maa- ja metsätalousasiakkaista vastaava yksikönpäällikkö Janne Mäkikalli.

"Eniten vaikeuksia on kotieläintiloilla ja alueittain siellä, missä tuotantoakin."

Maatilojen konkurssiaaltoa tai pakkohuutokauppoja ei ole ollut toistaiseksi muita vuosia enempää. Mäkikallin mukaan konkurssiin ajautuneita maatiloja on 2010-luvulla vuosittain 20–40 kappaletta.

"Pyrimme löytämään aina asiakkaalle parhaan mahdollisen ratkaisun. Maatilan realisointi on äärimmäinen keino kaikille osapuolille", Mäkikalli vakuuttaa.

Parempi on järjestellä velkoja ja myydä omaisuutta vapaaehtoisesti.

Keväällä julkisuutta sai pakkohuutokaupatuksi joutunut kiuruvetinen maitotila, joka ajautui konkurssiin ja myytiin eteenpäin entisen omistajansa mielestä aivan liian halvalla.

Maatiloja myydään talousvaikeuksien ohella myös siksi, ettei jatkajaa ole tai edessä olisivat isot investoinnit. Myyntiin saatetaan laittaa koko tila rakennuksineen ja eläimineen.

Etuovi.com- ja oikotie.fi -palveluissa on tälläkin hetkellä myynnissä useita satoja maa- ja metsätiloja, joista valtaosa tosin pelkkää metsää.

Mukana on kuitenkin myös toimivia maatiloja: Hankasalmella lypsykarjatila lehmineen peltoineen ja rantoineen, ja Kalajoella iso sikala eläimineen kaikkineen.

"Koko liiketoiminnan myyminen ei ole uusi ilmiö", sanoo OP-Kiinteistökeskuksen kiinteistönvälitysliiketoiminnan johtaja Max Meder.

Maatilojen talous- ja maksuvaikeuksien luulisi heijastuvan heti kiinteistöjen myyntipuolella, mutta Mederin mukaan näin ei ole.

"Myyntimäärät ovat ehkä hiukan kasvaneet, mutta mitään buumia ei ole niin kuin Kallion yksiöissä. Pankkisalaisuuden vuoksi emme myöskään tiedä myynnin syitä, vaan käsittelemme kaikkia asiakkaita samalla tavalla. Uskon, että maatilan myyntiin liittyy useammin yhteiskunnan rakennemuutos kuin talousvaikeudet."

Uutta maatilojen kiinteistökaupoissa on Mederin mukaan jalostus.

"Jos maatilat myytiin ennen kokonaisina, nyt niistä saatetaan erottaa tontti, omakotitalo, metsä ja pellot, etenkin taajamien lähellä. Mutta pitää muistaa, että jokainen asiakas ja maatila on erilainen, tilastoista ei voi tehdä johtopäätöksiä."

Maatilan myyntiä helpottaa hyvä toiminnallisuus ja maatilan liiketoiminnan kannalta hyvä sijainti. Rantaa tärkeämpi on rakennusten kunto: Sen tulisi olla niin hyvä, että toimintaa pääsee harjoittamaan heti.

Lue myös: "Kyllä tässä pärjätään, mutta omavarainen täytyy olla", halpa rehuvilja pelastanut sikatilat konkurssiaallolta

Lue lisää