Talous

Saksa korvaa ydinvoimaa halvalla ruskohiilellä – tuulesta ja auringosta ei ole ollut haastajiksi

Talous 17.11.2017

Hiiltä louhitaan valtavista avokaivoksista. Ydinvoiman väheneminen on korvattu fossiilisilla polttoaineilla.


Jouko Kyytsönen
Garzweilerin valtava avohiilikaivos siirtyy joka päivä kolme metriä länteen.
Garzweilerin valtava avohiilikaivos siirtyy joka päivä kolme metriä länteen.
Reininmaalla on useita suuria hiilivoimalaitoksia, joiden jäähdytystornit tupruavat höyryä ja savupiiput hiilidioksidia.
Reininmaalla on useita suuria hiilivoimalaitoksia, joiden jäähdytystornit tupruavat höyryä ja savupiiput hiilidioksidia.

Saksan suuri energiakäännös, jossa luovutaan ydinvoimasta, ei ole juuri vähentänyt rusko- ja kivihiilen tai maakaasun käyttöä.

Maan valtavissa rusko­hiilikaivoksissa riittää raaka-­ainetta ja sitä myös käytetään, kun ydinvoimaa pitää korvata jollakin.

Maan energiavarannoista yli 40 prosenttia on ruskohiiltä.

Myös tuuli- ja aurinkovoiman määrä on kasvanut Saksassa, mutta se on kattanut lähinnä energiantarpeen kasvua. Aurinkosähköä viedään, koska siitä on kesällä ylijäämää. Sähkön hinta painuu aurinkoisina ja tuulisina päivinä nollaan, tai valtion pitää jopa maksaa energiayhtiöille, että ne käyttäisivät sähköä.

Sen sijaan tavalliset kuluttajat maksavat sähköstä kalliisti. Hinta on moninkertainen Suomeen nähden.

Ruskohiiltä louhittiin vuonna 2010 sähköntuotantoon 130 terawattitunnin verran. Viime vuonna määrä oli kasvanut 135 terawattituntiin.

Tärkeimmät hiilivarannot ovat Ruhrin alueella ja Reininmaalla, jossa sijaitsee esimerkiksi Garzweilerin suurkaivos. Se on Saksan toiseksi suurimman energiayhtiön RWE:n (Rheinisch-Westfälisches Elektrizitätswerk) omistuksessa samoin kuin useat alueen voimalaitokset.

Ruskohiilen kaivaminen avokaivoksissa on halpaa, eikä ruskohiili saakaan Saksan valtion tukea.

Sen sijaan kivihiili, jota kaivetaan syvältä tunneleista, tarvitsee tukea.

RWE:n mukaan ruskohiilestä pystytään tuottamaan yhtiön voimalaitoksissa sähköä kolmen sentin kilowattituntihinnalla.

Se on suunnilleen sama kuin Pohjoismaiden pörssissä myydyn sähkön tukkuhinta.

RWE:n Garzweilerin kivihiilikaivos on vaikuttava näky. Uusin kaivosalue on 3 000 hehtaaria ja syvimmillään keskeltä parisataa metriä. Louhoksen reunat vaihtelevat ruskean ja harmaan eri sävyissä.

Kaivos siirtyy länteen kolmisen metriä päivässä eli kilometrin vuodessa.

Länsilaidalta louhitaan huiman suurilla koneilla maata. Louhos kuljetetaan 90 kilometrin pituisia kuljettimilla hiilen erotteluun. Hiili viedään poltettavaksi. Sivukivi viedään takaisin itälaidalle, jota täytetään jatkuvasti.

Hiiltä louhitaan alueelta 40 miljoonaa tonnia vuodessa. Sivukiveä tulee viisi kertaa enemmän kuin hiiltä.

Kaivoksen tieltä on siirretty 45 000 ihmistä, ja kokonaisia kyliä rakennetaan uudelleen.

Kaivosalue täytetään pääasiassa pelloksi ja metsäksi. Garzweilerin kakkosalue aiotaan jättää 200 metriä syväksi järveksi.

RWE:llä uskotaan vahvasti kivi- ja ruskohiilen käytön jatkumiseen, koska ne ovat Saksan ainoat suuret kotimaiset polttoaineet.

Suurilla Niederaussemin voimalaitoksilla lähellä Garzweileria on käynnissä laitosten uusiminen.

Neljä kertaa 300 megawatin vanhat laitokset suljetaan, ja tilalle tulee 1 100 megawatin laitos, jonka kustannusarvio on 1,2 miljardia euroa. Laitosten näkyvin osa on jäähdytystorni, jonka sisään mahtuisi tornista näkyvä kuuluisa Kölnin tuomiokirkko.

Sen tornit ovat lähes 160 metriä korkeat.