Talous

Kahdellatuhannella maatilalla rahoituskriisi – keväällä pelätään lainanlyhennysten lykkäyshakemuksien vyöryä

Maatalouden luottokanta on kasvanut tällä vuosikymmenellä koko ajan, samoin kielteisten luottopäätösten määrä.
Sanne Katainen
OP:n maa- ja metsätalousyksikön päällikkö Janne Mäkikallin mukaan kovin moni maatila ei syksyllä hakenut lykkäystä lainan lyhennyksiin, vaikka kesä oli vaikea. Keväällä erityisjärjestelyhakemuksia odotetaan enemmän.

Maatalouden heikko kannattavuus näkyy suurena lainajärjestelyjen määränä. Toissa vuonna arvioitiin kahdentuhannen maatilan olevan akuutissa rahoituskriisissä. Sen jälkeen tuli säiltään kehno viime kesä eikä tilanne ole pankkien mukaan ainakaan parantunut, OP:n maa- ja metsätalousyksikön päällikkö Janne Mäkikalli ja Nordean maatalousjohtaja Timo Kalliomäki kertovat.

Viime syksynä luottojen järjestelyhakemuksia tuli pankeille odotettua vähemmän, sillä tilat pärjäsivät maataloustuen varassa. Keväällä tilanne muuttuu, kun tuotantotarvikkeisiin tarvitaan rahaa. Sekä osuuspankit että Nordea ovat varautuneet velkajärjestelyjen kasvuun.

Maatilojen kokonaislainamäärä nousi viime vuonna 6,9 miljardiin eli selvästi 2010-luvun suurimmaksi Suomen Pankin tilastojen mukaan.

"Lainaa haetaan erityisesti navetoiden rakentamiseen eli maidon ja naudanlihan tuotanto kasvaa etenkin Pohjois-Savossa ja Keski-Pohjanmaalla",

OP:n maa- ja metsätalousyksikön päällikkö Mäkikalli sanoo.

"Eniten kasvavat suurten maatilojen ja osakeyhtiöiden ottamat lainat, jotka voivat olla useiden miljoonien eurojen suuruisia."

Osakeyhtiöiden lainat kasvavat yhä enemmän tänä vuonna, kun monet maatilat yhtiöittävät toimintansa varainsiirtoveron loppumisen vuoksi.

Luottokanta kasvaa myös sen vuoksi, että vaikeimmassa asemassa olevat maatilat ovat sopineet lyhennysvapaista.

Vaikka investoinnit kasvavat, myös kielteiset rahoituspäätökset kasvavat. "Maatalouden kannattavuus heikkenee eivätkä kaikki hankkeet ole rahoituskelpoisia", Mäkikalli sanoo.

Hänen mukaansa osuuspankkien markkinaosuus on kasvanut edelleen hieman ja on nyt kaksi kolmasosaa koko luottomäärästä.

Nordean Kalliomäen mukaan evättyjen lainahakemusten määrä ei ole muuttunut muutamaan vuoteen eikä Nordean markkinaosuuskaan, joka on 12–13 prosentin paikkeilla.

Muita maatalouden luotottajia ovat Paikallisosuuspankit, Säästöpankit ja Danske Bank.

"Uudet velat kohdistuvat pieneen joukkoon tiloja. Ne ovat tärkeitä koko tuotantoketjulle ja pyörittävät isoa osaa Suomen ruuantuotannosta", Kalliomäki toteaa.

"Vaikka tilojen kannattavuus on vain tyydyttävä, maksumoraali on korkea eli lainojen maksut hoidetaan yleensä huolella."

Maatiloilla on kohtalaisen hyvät vakuudet, koska pellon ja metsän hinta on pysynyt vakaana. Niiden reaaliarvosta noin 60 prosenttia käy lainan vakuudeksi.

Maatilat investoivatkin melko paljon peltoon ja metsään ja koneisiin, mutta vähemmän rakennuksiin.

Tuotantorakennusten vakuusarvo on selvästi peltoa heikompi, koska niiden arvo on sidottu tuotantoon.

Maatilat tekevät harvoin konkurssin, vaan kannattamaton toiminta loppuu ja koska vakuudet ovat usein riittävät, tila myydään lainojen kattamiseksi.

Lainojen korot ovat alhaalla, joten siitä investoinnit eivät jää nykyisin kiinni. Investointeihin haetaan lisäksi valtion avustusta sekä korkotukilainaa, jolla asiakkaan korko rajautuu yhteen prosenttiin.

Lainojen marginaalit ovat viime vuosina pysyneet vakaina. Mäkikallin ja Kalliomäen mukaan luottojen ehdot eivät ole viime vuosina juuri muuttuneet.

Mäkikallin mukaan korot ovat alhaalla, mutta alkavat lähivuosina todennäköisesti nousta. Siksi niihin haetaan usein korkosuojausta.

Kalliomäen mukaan puolet Nordean maatalouslainoista on jollakin tavalla korkosuojattu jo nyt.

Jotkut lainanhakijat ovat tunteneet tulleensa väärin kohdelluksi, kun uutta lainaa hakiessa on vanhat lainat niputettu uusiin ja lainaehdot ovat huonontuneet.

Mäkikallin ja Kalliomäen mukaan tämä on mahdollista, mikäli uusi ohjeistus on aiempaa tiukempaa. "Ehdot voivat kuitenkin myös parantua. "

Maatiloilla on ihmetelty, miksei suurimmassa luotottajassa OP:ssä ole enää maatalousjohtajaa. Mäkikallin mukaan maa- ja metsätalousrahoitus on OP:ssa osa yritysrahoitusta. "Luottopäätökset hoidetaan aina itsenäisesti osuuspankeissa", hän muistuttaa.

Myös Nordeassa maatilat ovat yritysasiakkaita. Kalliomäki on Pohjanmaan yritysalueen johtaja ja samalla Suomen maatalousjohtaja.

Lue lisää

Verkkokauppa se on, mikä kasvaa

"Brysselissä neuvotellaan kohtalonkysymyksistä" – huoli maataloustukien leikkauksesta virisi eduskunnassa

Viidennes OP:n maa- ja metsätalousasiakkaiden luotoista on heikoissa luokissa – vakavissa vaikeuksissa olevien tilojen määrä on vähentynyt

Maatiloilla taas halua investoida – lainahakemuksia ropisee pankkeihin