Talous

Varustamo puolustaa miehistötukea: Ilman tukia laivan perälippu vaihtuu

Talous 17.02.2018

Kauppamerenkulussa verokilpailu ja valtion tuet ovat käytössä niin Itämerellä kuin maailmallakin. Helsingin ja Talllinnan välillä liikennöivän Eckerö Linen Finlandia-aluksen kotimaa on liipaisimella.


Jaana Kankaanpää
Huoltovarmuusreitillä. Eckerö Line liikennöi Suomen lipun alla Helsingistä Tallinnaan. Yhtiön tulot koostuvat matkustaja- ja rahtiliikenteestä.

Tonnistovero, työvoimakustannusten palautusjärjestelmä, nettopalkkajärjestelmä – Suomen merenkulku ei liiku ilman verotukia, eivätkä liiku muidenkaan EU-maiden alukset. Tukijärjestelmä on EU:n yhteinen.

"Toivomme, että yritystukityöryhmä päätyy siihen, että Suomi tarvitsee omia laivojaan, muuten,..."

Suomen varustamojen puheenjohtajan, rahtialusvarustamo Finnlinesin lakiasiain johtajan Tapani Voionmaan mukaan merenkulun yhteiskunnalliset vaikutukset ovat paljon laajemmat kuin vaikutukset pelkästään laivavarustamoille.

Suomi on logistisesti saari. Viennistä 90 prosenttia kulkee täältä meriteitse, runsas viidennes Suomen lipun alla purjehtivilla aluksilla. Tuonnista 80 prosenttia kulkee meritse ja siitä Suomen Varustamojen mukaan 46,5 prosenttia suomen alusrekisteriin kuuluvilla aluksilla.

Matkustaja-autolautat kuljettavat kansillaan kappaletavaraviennistä yli 60 prosenttia ja tuovat puolet Suomen kappaletavaratuonnista.

Ainoa suomalaisrekisteriin kuuluva Suomen ja Viron välillä liikennöivä alus on Eckerö Linen Finlandia.

Ahvenanmaalaisvarustamon toimitusjohtaja Taru Keränen puolustaa tiukasti varustamon nykyistä miehistötukea:

"Jos miehistötuki poistuisi, kustannusero esimerkiksi Viroon muuttuisi kohtuuttomaksi."

Tämä tietäisi Finlandia-matkustajalautan liputtamista toisen valtion alusrekisteriin, mahdollisesti Viroon tai Ruotsiin. Sitä seuraisi yt-neuvottelut ja miehistön vaihdos.

Keränen sanoo, että toimitusjohtajana hänen pitäisi tehdä liiketaloudellinen päätös, jos eivät kaupalliset hyödyt vastaisi enää Suomen lipun alla toimintaa."

"Se ei olisi kevyt päätös, ja ihan hevin ei lippua vaihdettaisi takaisin", Keränen arvioi.

Suomessa valtio hyvittää merenkulun työntekijöidenverot ja työnantajan sosiaali- ja eläkemaksut takaisin varustamolle. Varustamot hakivat viime vuonna palautuksia yhteensä 89 miljoonaa euroa valtiolta.

"On väärinkäsitys, että tämä raha olisi siirrettävissä muuhun käyttöön.. Rahaa ei ole, jos varustamot siirtävät laivat muualle", sanoo Suomen Varustamojen toimitusjohtajan Tiina Tuurnala.

Ruotsissa käytössä on vastaavanlainen nettopalkkajärjestelmä, jossa henkilöveroja ja sosiaaliturvamaksuja ei kierrätetä lainkaan valtion kautta.

Varustamoelinkeino esittääkin yritystukityöryhmälle tukien leikkaamisen sijasta siirtymistä myös Suomessa Ruotsin kaltaiseen nettopalkkajärjestelmään.

Varustamojen varatoimitusjohtaja Hans Ahlströmin mukaan pienemmille varustamoille puolen vuoden palautusten odottaminen aiheuttaa likviditeettiongelmia ja on hallinnollisesti raskas.

Parlamentaarisen, yritystukia pohtivan työryhmän pitäisi antaa maaliskuussa suunnitelmansa yritystukien kehittämiseksi, uudistumista ja tuottavuutta edistäväksi.

Vastaavasti suoria tukia ja epäsuoria verotukia voi joutua leikkuriin. Suoria yritystukia ovat muun muassa Tekesin jakamat tuotekehitystuet ja maataloustuet. Suoria tukia jaetaan vuosittain noin 1,1 miljardia euroa. Erilaisina verotukina, alennettuina veroprosentteina, lasketaan jaettavan 2,9 miljardia euroa. Eturyhmien lobbaus käy kiivaana.

Työryhmää johti alkuun sittemmin elinkeinoministeriksi valittu Mika Lintilä (kesk). Jääviyssyistä Lintilä erosi työryhmästä, jonka puheenjohtajana toimii nyt Mauri Pekkarinen (kesk).

Työryhmän odotetaan julkistavan 6. maaliskuuta suunnitelman, jossa "yritystukijärjestelmää kehitetään selkeämmäksi, paremmin yritysten uudistumista ja tuottavuutta edistäväksi sekä valtiontalouden kannalta kustannustehokkaammaksi huomioiden energia- ja ilmastostrategian tavoitteet."

Tiekartassa yritystukijärjestelmän painopistettä siirretään yritysten ja elinkeinojen pitkän aikavälin tuottavuutta edistävään suuntaan. Uudistuksen on tarkoitus astua voimaan vaiheittain vuosina 2019–2023.

FAKTA: Merenkulun tuet

Tonnistovero: Vero määräytyy aluksen rahdinottokyvyn eli nettovetoisuuden, eikä taloudellisen tuloksen perusteella.

Työvoimakustannusten palautusjärjestelmä: valtio hyvittää työntekijöiden verot sekä sosiaali- ja eläkemaksut.

Nettopalkkajärjestelmä: valtio palauttaa suoraan laivan henkilöstön tuloverojen ennakonpidätykset ja työvoiman sivukulut takaisin varustamo-työnantajalle.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT