Talous

Norjalainen lohi sai uuden vastustajan Suomesta – ympäristöystävällisempi sinkkufilee loppui heti kaupoista

Talous 19.02.2018 Varkaus

Finnforelin kuivan maan kiertovesilaitos elää symbioosissa Stora Enson kartonkitehtaan kanssa.


Lari Lievonen
Kiertovesilaitoksen kirjolohet teurastetaan viereisessä rakennuksessa. Kalat tainnutetaan sähköllä, kertoo Jari-Matti Pitkänen. Saimaan Tuore pakataan kotimaiseen kartonkiin ohueen muovikalvoon. Muovin määrä on pyritty minimoimaan.
Kiertovesilaitoksen kirjolohet teurastetaan viereisessä rakennuksessa. Kalat tainnutetaan sähköllä, kertoo Jari-Matti Pitkänen. Saimaan Tuore pakataan kotimaiseen kartonkiin ohueen muovikalvoon. Muovin määrä on pyritty minimoimaan.
Lari Lievonen
Kiertovesilaitoksessa vedellä on suljettu kierto ja kaikki jätevesi puhdistetaan ennen päästämistä vesistöön.
Kiertovesilaitoksessa vedellä on suljettu kierto ja kaikki jätevesi puhdistetaan ennen päästämistä vesistöön.

Harmaassa teollisuushallissa pulppuaa Saimaan vesi. Sitä johdetaan puhdistettuna betonisiin kasvatusaltaisiin, joissa polskii erikokoisia lohia. Tuoksu on yllättävän raikas.

Toisessa päässä hallia yksi kolmesta omistajasta, kala-alan yrittäjäkonkari Kaj Arvonen esittelee kiertovesitekniikkaa ulkomaalaiselle ryhmälle. Tammikuussa toimintansa aloittanut kalankasvattamo houkuttelee kävijöitä jonoksi asti.

Finnforelin 15 miljoonaa euroa maksanut kiertovesilaitos tulee olemaan täyteen vauhtiin päästessään tuotantomäärältään Manner-Suomen suurin. Tavoitteena on kasvattaa vuosittain miljoona kiloa kirjolohta. Määrä vastaa kymmentä prosenttia Suomen lohentuotannosta.

"Maailmallakin tämän kokoisia laitoksia on vain muutamia. Kirjolohen kasvatuksessa tämä on ensimmäisiä tässä mittakaavassa", kehaisee Finnforelin toimitusjohtaja Jarkko Alho.

Kalaa myydään yhden ja kahden hengen annoksissa. 170 gramman filee maksaa hieman alle neljä euroa.

"Haemme uusia kuluttajia helppoudella ja yhden hengen annoksilla. Tavoitteena on myös pienentää ruokahävikkiä, kun kuluttajan ei tarvitse ostaa kahden kilon lohifileetä", Alho sanoo.

Liikeidea näemmä puree, sillä Saimaan Tuoreet myytiin kaupoista viikossa loppuun. Seuraavaa myyntierää joudutaan odottelemaan jopa pari kuukautta.

Toisin kuin meressä uiskenteleva kassilohi, suljetussa kierrossa kasvatettu kala ei päästä juurikaan ravinteita vesistöön.

Uloslähtevä vesi ohjataan viereisen Stora Enson kartonkitehtaan puhdistuslaitokselle, jossa siitä poistetaan fosfori yli 90-prosenttisesti. Typen kartonkitehdas hyödyntää omissa prosesseissaan. Vastavuoroisesti kalankasvattamon tarvitsema energia tulee tehtaalta.

"Tässä teollinen symbioosi toimii parhaimmillaan", Kaj Arvonen kehaisee.

Finnforelissa kalan tuotantoketju on omassa hallussa. Mätiä yritys joutuu tuomaan Tanskasta, sillä sitä ei saa riittävästi Suomesta. Lohenpoikaset syntyvät Hollolassa sijaitsevaan laitokseen, josta ne kuljetetaan pian kasvamaan Huutokoskelle. 70-grammaisina sintteinä ne siirretään Varkauteen.

Arvosen mukaan kaloja kasvatetaan useassa paikassa tautiriskin hallitsemiseksi. Tosin suljetuissa kiertovesilaitoksissa taudit ovat äärimmäisen harvinaisia. Finnforelin laitoksille pumpattava vesi suodatetaan ja UV-desinfioidaan.

Jarkko Alhon mukaan kiertovesiviljely on ainoa tapa saada kalankasvatukseen uusia ympäristölupia Suomessa. Avovesilupia ei juuri myönnetä, jotta kuormitus Itämereen ei lisääntyisi.

Kuivan maan kalankasvatuksessa on sekin etu, ettei tarvitse välittää vuodenajoista. Veden lämpötila pysyy jatkuvasti samana, ja kasvatettu kala on tasalaatuista ja -hintaista. Niillä ominaisuuksilla Saimaan Tuore aikoo kilpailla norjalaisen kassilohen kanssa, jonka hinta heittelee kelien mukaan.

Varkautelaisen kirjolohen saatavuus paranee tuotannon tehostuessa. Alho arvioi, että loppukesästä laitos pyörii jo täydellä teholla.

Toinen Suomen suurista kiertovesilaitoksista sijaitsee Ahvenanmaalla. Siellä kasvatetaan isoja fileekaloja, kun taas Finnforel kasvattaa annoskokoista kalaa noin 700 gramman teuraspainoon. Kalat teurastetaan ja pakataan viereisessä hallissa.

Finnforelin on tarkoitus laajentaa tuotantoaan Venäjälle. Alhon mukaan ennen hankkeen etenemistä kerätään kokemuksia Varkauden laitokselta sekä varmistetaan puhtaan veden saanti, rahoittajat ja yhteistyökumppanit rajan takana.

Kysyntää Venäjällä riittää, sillä pelkästään Pietarissa ja Moskovassa ympäristöineen asuu 65 miljoonaa kuluttajaa, joilla on pulaa laadukkaasta kalasta.

Muokattu 20.2. klo 9.35: Täsmennetty, että laitos on Manner-Suomen isoin ja mittakaavassaan ensimmäisiä kirjolohen kiertovesilaitoksia.

Aiheeseen liittyvät artikkelit