Talous

Kivihiilikiellon aikaistus vuoteen 2025 aiheuttaisi 200 miljoonan kustannukset

Talous 27.03.2018

Suurimmat korvausinvestoinnit koituisivat Helsingille, Vaasalle ja Espoolle.


Stina Haaso
Kivihiilikiellon suurimmat kustannukset koituisivat Helsingille ja Vaasalle, mutta myös Espoolle, Vantaalle ja Turulle.

Kivihiilen kieltäminen energiantuotannossa jo vuonna 2025 aiheuttaisi yhteensä 200 miljoonan euron kustannukset vuosina 2024–2033, kun toimintakuntoiset laitokset pitäisi korvata uusilla ennen aikojaan, Pöyry Management Consultingin työ- ja elinkeinoministeriölle tekemästä selvityksestä ilmenee.

Suurimmat kustannukset koituisivat Helsingille, Vaasalle ja Espoolle mutta myös Vantaalle ja Turulle.

Mikäli kivihiili kielletään energia- ja ilmastostrategian mukaisesti vasta vuonna 2030, kustannukset jäävät melko vähäisiksi, jos biomassaa saadaan Helsinkiin kohtuulliseen hintaan.

Kivihiilen energiakäyttö vuonna 2016 oli 22 terawattituntia (TWh), 2025 arviolta 5–7 TWh ja 2030 noin 3,5–4 TWh.

Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) on esittänyt harkittavaksi kivihiilestä luopumista 2025 ja keskustelee asiasta ensi viikolla Helsingin Helenin ja Vantaan Energian kanssa. Lakiesitys kivihiilestä menee eduskuntaan ensi syksynä.

Kivihiiltä käytettiin Suomessa eniten vuonna 2003, 54 TWh. Merkittäviä kivihiilen sähkön ja lämmön yhteistuotannon käyttökohteita oli Suomessa vuonna 2016 yhteensä 8 paikkakunnalla: Helsingissä, Turun seudulla, Espoossa, Vantaalla, Lahdessa, Pietarsaaressa ja Vaasassa, sekä Kirkniemen paperitehtaalla. Niiden sekä Meri-Porin lauhdevoimalaitoksen kivihiilen kulutus oli 90 prosenttia kokonaiskulutuksesta vuonna 2016, Pöyry selvitti.

Useimmissa käyttökohteissa kivihiili ollaan korvaamassa muilla energialähteillä vuoteen 2030 mennessä. Valtaosa perustuu investointeihin biomassaa hyödyntäviin erillislämpölaitoksiin, sillä sähkön alhainen hinta ei kannusta investoimaan sähköä tuottaviin CHP-laitoksiin.

Kivihiilen kielto vuonna 2025 lisäisi biomassan käyttöä markkinatilanteesta riippuen arviolta 2,0-2,2 TWh ja kaasun käyttöä 1,6-2,6 TWh.

Jos kielto tulee voimaan vuonna 2030, biomassan käyttö kasvaisi 2,0-2,8 TWh ja kaasun käyttö 0,2-0,3 TWh, .

Kivihiilen kielto vuonna 2025 nostaisi kaukolämmön tuotantokustannuksia erityisesti Vaasassa ja Helsingissä, mutta myös Espoossa ja Vantaalla.

Vuoden 2025 kielto poistaisi sähkön tuotantoa 600 megawattia ja vuoden 2030 kielto 300 megawattia.

Ennenaikaisesti poistettavien laitteistojen nykykäyttöarvot olisivat 90 miljoonaa euroa, jos kielto tulisi voimaan 2025 ja 50 miljoonaa euroa vuonna 2030.

Kaikki kivihiiltä käyttävät laitokset ovat mukana EU:n päästökaupassa, mistä johtuen kivihiilen kielto ei vähennä suoraan hiilidioksidipäästöjä Euroopassa, sillä muut toimijat EU-alueella voivat lisätä päästöjään vastaavasti. Todellisten päästövaikutusten saavuttamiseksi valtion tulisi ostaa päästöoikeuksia pois markkinoilta.

Kivihiilen kielto voi nostaa biomassan ja turpeen hintaa niiden kysynnän kasvaessa.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT