Talous

Verottaja vastaa panimokonkarin kritiikkiin: "Pienpanimoalennus on hyvin tunteita herättävä"

Talous 16.04.2018

Verottajan tulkinta on panimokonkarin mielestä hyvin kaukana oikeasta elämästä.


Jaana Kankaanpää
Verohallinnon mielestä pienpanimohuojennusta koskeva lainsäädäntö on varsin selkeä.

MT kertoi torstaina panimokonkari Pekka Kääriäisestä, joka on lopettanut sahtiyrittäjän uransa verottajan tekemän päätöksen takia.

Kääriäisen tapauksessa kyse on pienpanimoiden verohuojennuksesta. Sillä on tarkoitus tukea pieniä panimoita, jotta ne pärjäisivät suurten panimojättien puristuksessa. Ideana on, että pienille, toisistaan riippumattomille panimoille voidaan myöntää kansallisesta alkoholin valmisteverosta korkeintaan 50 prosentin alennus. Huojennuksen voi saada panimo, jonka tuotanto on korkeintaan 15 miljoonaa litraa vuodessa.

Tässä tapauksessa ongelmaksi muodostui huojennuksen saamiseksi edellytettävä panimoiden keskinäinen riippumattomuus. Kääriäinen on nimittäin ollut mukana Lammin Sahdin lisäksi myös Bryggeri Helsingin toiminnassa. Verohallinnon maaliskuun lopulla antaman ratkaisun mukaan saman omistajan vuoksi kahden panimon välillä vallitsee siis keskinäinen riippuvuus, eikä verohuojennusta heru.

Verohallinnon tekemän päätöksen mukaan Lammin Sahti sekä Bryggeri Helsinki ovat myös jatkossa toisistaan riippuvaisia. Niiden välillä kyse on niin sanotusta rakenteellisesta riippuvuudesta.

Verottajan tulkinta on Kääriäisen mielestä hyvin kaukana oikeasta elämästä. Varsinkin, kun verottaja ei hänen mukaansa ole osannut perustella sitä, miksi panimoiden välillä olisi riippuvuutta. Panimokonkari huomauttaa, että verottajan tulkinta on myös täysin vastoin verohuojennusta koskevan EU-direktiivin henkeä. Direktiivissä nimittäin todetaan, että sen tarkoituksena on tukea pieniä yrityksiä.

Verohallinnon ylitarkastaja Seppo Raitolahti huomauttaa, ettei hän voi salassapitosyiden takia kommentoida torstaina uutisoitua tapausta. Sen sijaan hän kommentoi pienpanimohuojennusta yleisellä tasolla.

Verohallinnon mielestä pienpanimohuojennusta koskeva lainsäädäntö on varsin selkeä. Raitolahti muistuttaa, että lainsäädäntöä on muutettu useaan kertaan sen olemassaolon aikana. Keskimäärin lainsäädäntö on muuttunut neljän vuoden välein.

Raitolahti kertoo, että pienpanimon pitää huojennuksen saadakseen olla esimerkiksi taloudellisesti ja oikeudellisesti riippumaton muista panimoista.

Kaksi tärkeintä asiaa riippumattomuuden määrittelyssä ovat panimon omistus sekä johtaminen.

"Jos sama oikeushenkilö tai luonnollinen henkilö omistaa sata prosenttia pienpanimosta A ja sata prosenttia pienpanimosta B, silloinhan on selvä, että panimot ovat keskenään riippuvaisia", Raitolahti sanoo.

Riippuvuussuhde panimoiden välillä on selvä vielä silloinkin, jos omistusosuus on 50 prosenttia. Voi myös olla niin, että pienpanimo omistaa toisen pienpanimon.

"Omistustilanteet ja -ketjut saattavat vaihdella aika lailla. Siinä tietysti joudutaan joskus miettimään, onko siinä nyt omistusketju vai ei", ylitarkastaja analysoi.

Omistuksen lisäksi olennaista pienpanimohuojennuksen kannalta on johtaminen. Silloin, kun kahdella pienpanimolla on sama toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja tai jäsenet ovat osittain samoja henkilöitä, panimot eivät ole toisistaan riippumattomia.

"Silloin riippumattomuus ei toteudu tosiasiallisen johtamisen kautta, vaikka omistuksessa ei välttämättä olisikaan tämmöistä yhteyttä", ylitarkastaja täsmentää.

Pienpanimohuojennuksen menettää ylitarkastajan mukaan todennäköisesti myös silloin, jos kahdella tai useammalla panimolla on sekä yhteistä omistusta että yhteistä johtoa.

Toisin kuin Kääriäinen, Verohallinnon Raitolahti ei näe ristiriitaa pienpanimohuojennusta koskevan EU-direktiivin hengessä ja Verohallinnon tulkinnassa.

"Sehän on tämmöisen pienpanimon veroedun idea, että suositaan pieniä toimijoita, joilla kustannukset tuotettua litraa kohden ovat suurempia kuin isommilla panimoilla", hän sanoo.

Raitolahti muistuttaa, että verohuojennuksen voivat saada Suomessa vain sellaiset panimot, jotka tuottavat korkeintaan 15 miljoonaa litraa vuodessa.

"Kyllähän tämä direktiivi ja meidän lainsäädäntö selkeästi on tarkoitettu pieniä panimoalan yrittäjiä tukemaan", hän kommentoi.

Ylitarkastajan mukaan Verohallinto on saanut jonkin verran palautetta siitä, etteivät asiakkaat ole olleet tyytyväisiä sen tekemiin ratkaisuihin.

"Pienpanimoalennus on hyvin tunteita herättävä, ja siinä on paljon edellytyksiä, jotka esiintyvät käytännön tilanteissa hyvinkin moninaisilla tavoilla. Kyllähän tällä alennuksella varmasti on alan yrittäjille suuri merkitys", Raitolahti sanoo.

Lue lisää:

Verottajan päätös lopetti Pekka Kääriäisen sahtiyrittäjyyden 33 vuoden jälkeen: "Eivät pienet yritykset tämmöistä kestä"

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT