Talous

Korkohyvitys maatilalle voi nousta reilusti yli kymmenentuhannen euron

Valituksen koroista tehnyt luomuviljelijä Pasi Hartikainen toivoo kaikkien pankkien toimivan reilusti hyvitysasiassa.
Lari Lievonen
"Kymmenen miljoonan euron mies", luomuviljelijä Pasi Hartikainen Kiteeltä valitti pankkilautakuntaan maatilalainojen korosta ja nyt hyvitystä on tulossa tuhansille maatiloille.

Pankkien maatilalainoista viljelijöille korvaama hyvitys on helposti tuhansia euroja maatilaa kohti ja kokonaissumma voi nousta yli kymmenen miljoonan euron, eli hyvityksen merkitys maatiloille on varsin suuri.

Jutun alullepannutta kiteeläistä maanviljelijää Pasi Hartikaista harmitti, kun hänen piti maksaa valtion tukemasta maatilalainastaan paljon korkeampaa korkoa kuin tavallisesta pankkilainasta. "Yhteiskunta tuki ja silti piti maksaa moninkertaisesti."

Hän päätti lopulta lähettää valituksen pankki- ja vakuutuslautakunta Fineen. Lautakunta tutkaili aikansa asiaa ja tuli siihen tulokseen, että Hartikainen on oikeassa. Lainoista on maksettu liikaa.

Valtionlainoissa alin korko oli vuonna 1999 kaksi prosenttia ja laski myöhemmin prosenttiin. Markkinakorot laskivat vuoden 2009 paikkeilla selvästi alle tämän.

Hartikaisen laina on Osuuspankissa ja Fine lähetti pankille suosituksen, että asia korjattaisiin.

OP päättikin maaliskuussa ryhtyä toimiin. Hartikainen kehuu sekä Fineä että Osuuspankin päätöstä. "Siellä toimittiin niin kuin pitääkin, korot hyvitetään automaattisesti kaikille ja takautuvasti kymmenen vuoden ajalta."

Hartikainen toivoo muilta pankkiryhmiltä samantapaista reilua ratkaisua korkoihin. Esimerkiksi Nordealta vastattiin MT:n kysymykseen lainoista, että asiaa selvitetään ja korjataan, jos korjattavaa on.

Hartikainen on kuullut MTK:n viljelijätilaisuuksissa, että viljelijän pitäisi itsensä ottaa Nordeaan yhteyttä, jos haluaa hyvityksen. "Ei viljelijällä ole välttämättä kymmenen vuoden takaisia velkakirjoja enää tallessa, pankeilla ne ovat."

POP-pankeista kerrottiin maanantaina, että siellä valtaosin maatilalainat perustuvat pankin ja viljelijän väliseen sopimukseen, jossa on määritelty minimi- eli lattiakorko. "Kun tällainen sopimus on, sitä noudatetaan", liiketoimintajohtaja Jaakko Pulli POP-pankista kertoo.

POP-pankkien velkakirjat eroavat Pullin mukaan osuuspankin velkasopimuksista. Finen suositukset korvaamisesta perustuvat siihen, että osuuspankkien lainasopimuksessa minimikorkoa ei ole määritelty.

Säästöpankit ovat kartoittaneet valtaosan maatilasopimuksistaan. Tähän mennessä selvitetyissä sopimuksissa on määritelty minimikorko, joten sopimuksissa on juridisesti eri asiasta kysymys kuin osuuspankkien velkakirjoissa, yritysliiketoiminnan johtaja Kari Suutari SP-keskuksesta kertoo.

Minimikorko on usein kaksi prosenttia.

Säästöpankeilla on 1 000–2 000 maatila-asiakasta ja korkotukilainoja noin 200 miljoonaa euroa.

Hartikaisen näkemien velkasopimusten mukaan kiinteän minimikoron määrittäminen on maatilojen lainoissa harvinaista. "Yleensä korko on sidottu euriboriin, jonka lisäksi tulee tietty marginaali, esimerkiksi 0,6 prosenttia. Kun euribor vaihtelee, myös korko vaihtelee."

Korkohyvitettäviä tiloja on useita tuhansia ja kun hyvityssumma nousee tuhansiin euroihin tilaa kohti, kokonaissumma nousee miljooniin tai jopa kymmeniin miljooniin euroihin.

Suurimmat hyvitykset koskevat niitä tiloja, jotka ovat maksaneet vuosikausia kahden prosentin korkoa vuoden 1999 korkotukilainan mukaisesti.

Osuuspankkien osuus maatilalainoista on noin kaksi kolmannesta. Osuuspankeista kerrotaan, että he eivät kerro hyvitysmäärää julkisuuteen. "Asia koskee kuitenkin tuhansia asiakkaita. Asiakaskohtaisia summia selvitetään parhaillaan ja niistä tiedotetaan 1.5. jälkeen", pankki toteaa.

Danske Bank vastaa tiedusteluun maatilalainasta näin: "Korkotuettuja maatilalainoja veloitetaan asiakkaan kokonaiskoron (viitekorko + marginaali) mukaan, mikäli kokonaiskorko on pienempi kuin asiakkaalle ELY-sopimuksessa määrätty vähimmäiskorko."

Yksi korkotukilainojen ongelma on, etteivät viljelijät kiinnitä huomiota marginaaliin, koska ajatellaan, ettei sillä ole merkitystä. "Nyt sillä kuitenkin on", Hartikainen toteaa.

Hän kehottaakin viljelijöitä aina käymään lainaneuvottelut huolella, koska niiden merkitys tilan menestymiseen on erittäin tärkeää.

60 hehtaarin luomutilaa viljelevää Hartikaista ihmetyttää, miksi maatilojen lainojen korot ja marginaalit ovat korkeammat kuin esimerkiksi asuntolainojen. "Maatiloilla on hyvät vakuudet ja tilat ovat tunnollisia lainanmaksajia."

Lue lisää