Talous

"Venäjällä on mennyt 30 vuotta aidosti pieleen"

Eurooppa-päivänä suhtautuminen EU:hun ja Yhdysvaltoihin on Venäjällä länsivastaisempaa kuin ehkä koskaan sitten Neuvostoliiton hajoamisen.
Venäjällä päämääränä on riippuvuuksien rakentaminen talousyhteistyön avulla. Riippuvuuksilla Venäjä pyrkii heikentämään Euroopan unionia ja jopa hajottamaan sen, arvioi professori Kari Liuhto.

"Amerikkalaistutkimuksen mukaan vuonna 2007 venäläisistä suhtautui myönteisesti USA:han 41 prosenttia ja EU:hun 62 prosenttia. Vuonna 2015 vastaavat luvut olivat 15 ja 31 prosenttia. Tämän hetken tilannetta en uskalla edes arvata – lännen suosio on hyvin alhaalla."

Suhtautuminen EU:hun ja Yhdysvaltoihin on Venäjällä länsivastaisempaa kuin ehkä koskaan sitten Neuvostoliiton hajoamisen.

Näin arvioi 30 vuotta Venäjä-tutkimuksen parissa työskennellyt Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Venäjän talouden professori Kari Liuhto.

Lähtökohdat EU–Venäjä-yhteistyölle ovat Liuhdon mukaan erilaiset EU:ssa ja Venäjällä:

"EU:ssa tavoitteena on positiivinen keskinäisriippuvuus ja dialogin rakentaminen talousyhteistyön avulla. Venäjällä taas päämääränä on riippuvuuksien rakentaminen talousyhteistyön avulla. Venäjä pyrkii riippuvuuksilla heikentämään Euroopan unionia ja jopa hajottamaan sen."

Vaikka Venäjän, EU:n ja USA:n välit ovat viilentyneet, Liuhdon mielestä ei voida puhua uudesta kylmästä sodasta 1960-luvun malliin.

"Nyt kyseessä ei ole ideologinen kamppailu maailmanvaltiudesta ja Venäjä ei ole enää suurvalta – pikemmin ”wannabe” suurvalta. Venäjällä ei ole taloudellisia resursseja nousta globaaliksi suurvallaksi."

Liuhdon mielestä parempi termi olisikin Moskovan kauppakorkeakoulun professorin Sergei Medvedevin vuonna 2006 antama termi Kylmä Rauha.

Yhtä kaikki:

"Venäjällä on jotain mennyt 30 vuoden aikana aidosti pieleen", Liuhto ynnää tilanteen Suomen itänaapurissa.

Hän muistelee nyt kaiholla perestroikaa ja glasnostia : "Silloin entisessä Neuvostoliitossa yritettiin luoda parempaa yhteiskuntaa."

Neuvostoyhteiskunta oli tuolloin stagnaattinen ja apaattinen – nyt Venäjä on stagnaattinen ja imperiumi-nostalginen.

Entä jos presidentti Vladimir Putinin tilalle olisi valittu joku toinen siloviki, armeija- ja turvallisuuspalvelutaustainen henkilö?

Ironiaa on se, että tilanne voisi olla jopa nykyistä huonompi, Liuhto punnitsee vaihtoehtoja. Venäläisasiantuntijoiden mukaan Putin oli sangen ”liberaali” uransa alkuaikoina. Tsetsenian sota nosti tuntemattoman Putinin suosioon presidentti Boris Jeltsinin jälkeen. Vaaleilla Putin valittiin presidentiksi ensimmäisen kerran vuonna 2000.

Jossittelu historiasta on kuitenkin turhaa, koska sitä ei voi muuttaa. Huomattavasti arvokkaampaa onkin pohtia, mitä seuraavaksi tapahtuu EU-Venäjä-suhteissa:

"Oma arvaukseni – jollei yllätyksiä tapahdu – paras skenaario on se, että Kylmä Rauha eli nykytilanne säilyy ja vasta Putinin valtakauden, vuoden 2024 jälkeen avautuu uusi mahdollisuus."

Mitä EU voi tehdä tilanteessa, jossa sota jatkuu Ukrainassa ja Venäjä miehittää haltuunsa ottamaa Krimiä?

"Malttia, keskustelua, varautumista – ja Venäjä-energiatuontiriippuvuuden vähentämistä."

Professsori Liuhto varoittaa olemasta naiiveja EU-maissa Venäjän suhteen. Venäjän lopullisena tavoitteena on hänen mukaansa EU:n disintegraatio.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Wadan päätös herättää itänaapurissa isoa vihaa, sekä Putin että Medvedev luonnehtivat Venäjään kohdistuvia rangaistustoimia poliittisiksi

Venäjä ulos olympialaisista neljäksi vuodeksi

Venäjä testaa uutta ohjusta Vienanmerellä