Talous

Avena ja Viljelijän Berner yhdistävät kenttäorganisaationsa

Talous 13.06.2018

ViljelijöiIle tarjotaan tuotantopanos- ja viljakauppaa yhden luukun periaatteella.


Carolina Husu
Pitkään valmisteltu yhteistyö on nyt löytänyt muotonsa. Kalle Erkkola (vas.), Juha Vanhainen, Antti Korpiniemi ja Antti Snellman ovat tyytyväisiä.

Apetitilla pohdittiin taannoin, miten Avena voisi palvella viljelijöitä monipuolisemmin kuin nyt – pitäisikö viljakaupasta laajeta tarvikekauppaan? Bernerillä taas mietittiin, että viljakauppapalvelujen tarjoaminen tuotantopanoskaupan lisänä toisi asiakkaille hyötyä.

Molemmat tulivat siihen tulokseen, ettei ruutia kannata keksiä uudelleen. Parempi on ryhtyä yhteistyöhön sellaisen kanssa, jolla jo on asiasta vankka osaaminen.

Kotimaisessa maatalouskaupassa kääntyy tänään uusi sivu, kun Avenan ja Viljelijän Bernerin kenttäorganisaatiot yhdistetään. Täyteen toimintakuntoon uusi organisaatio hiotaan elokuun alkuun mennessä.

Viljelijän Avena Berner -nimellä kulkevaan organisaatioon kuuluu 30 maatalous- ja viljakaupan sekä 10 ammattipuutarhakaupan asiantuntijaa. He jakautuvat viiteen alueelliseen "soluun".

Yrityskauppoja järjestelyyn ei liity, vaan kyseessä on kumppanuusmalli.

Uuden toimintamallin vahvuutena on vankka asiantuntemus ja osaaminen sekä toiminnan tehokkuus, Apetitin toimitusjohtaja Juha Vanhainen ja Bernerin toimitusjohtaja Antti Korpiniemi toteavat. Viljelijä saa jatkossa sekä tuotantopanokset että viljakaupan osaamisen yhdeltä luukulta.

Kun organisaatio on aiempaa suurempi, asiantuntijoiden tavoitettavuus paranee ja kunkin asiakaan toiveita hoitamaan löytyy helposti paras asiantuntija, Viljelijän Berner -osaston johtaja Kalle Erkkola lupaa.

Yhteistyötä helpottaa Erkkolan mukaan se, että molempien yritysten toimintamallit ovat jo aiemmin olleet samansuuntaiset. "Emme ole toimineet perinteisen maatalouskaupan tapaan, vaan kevyellä organisaatiolla ja kustannustehokkaasti."

"Meillä ei ole varastoja emmekä laajene rautakauppatavaraan, vaan keskitymme puhtaasti tuotantopanosten myyntiin sekä pellon tuotteiden kauppaan", Vanhainen täydentää.

Erkkola uskoo, että koko maatalouskauppa kehittyy samaan suuntaan. "Kustannuspaineet maatiloilla ovat kovat ja samat paineet kohdistuvat kauppaankin."

Osaaminen ratkaisee kilpailukyvyn, ei omistuksen suomalaisuus, Vanhainen ja Korpiniemi toteavat. Silti kotimaisuudellakin on heidän mielestään iso merkitys.

He arvioivat, että moni viljelijä hätkähti havaittuaan, kuinka isot kaupan ketjut, Hankkija ja K-maatalous, siirtyivät ulkomaisiin käsiin.

"Suomalainen osaaminen palvelee parhaiten suomalaista viljelijää", Vanhainen uskoo.

"Kun Apetitin omistus on yli 90-prosenttisesti suomalaisissa käsissä, yhtiön tulot ja tuotot jäävät pyörittämään kotimaan taloutta", hän lisää.

"Me haluamme suomalaisen maanviljelijän parasta ja turvata kotimaisen maatalouden jatkuvuuden", Korpiniemi sanoo. "Siinä asiassa omistajuudella on merkitystä."

"Meillä on sydän Suomessa", Korpiniemi tiivistää.

Avenan toimitusjohtaja Antti Snellman kertoo, ettei uudistusta tarvinnut "myydä" kentän työntekijöille. Yhteistyön hyödyt olivat kaikille selvät ja motivaatio kohdallaan.

"Miksei tätä ole tehty jo aiemmin?" oli paras Erkkolan kuulema kysymys.

Maatalouskaupan piirit ovat Suomessa pienet. Useimmat toimijat tuntevat toisensa ennalta ja monet ovat aiemminkin tehneet sekä tuotantopanos- että viljakauppaa. Yhteinen sävel löytyy siis helposti, toimitusjohtajat uskovat.

Molempia organisaatioita yhdistää myös luonteva kansainvälisyys, Snellman toteaa.

Vanhainen korostaa, että viljelijöiden toiveita kuunnellaan nyt herkällä korvalla. "Haluamme luoda mahdollisimman hyvän palvelukokonaisuuden ja otamme ehdotuksia vastaan."

"Ei tämä tähän jää", toteaa myös Korpiniemi. Uusia yhteistyökuvioita mietitään edelleen avoimin mielin.

Aiheeseen liittyvät artikkelit