Talous

Puolet Suomessa käytettävästä soijasta on geenimuunneltua – Brasilialainen soija korvautuu osittain yhdysvaltalaisella

Talous 06.08.2018 Bryssel

Yhdysvaltojen ja EU:n sopimus soijan lisäviennistä unioniin korvaa eteläamerikkalaista gm-soijaa yhdysvaltalaisella myös Suomessa.


Pasi Leino
Hankkijan tehtaalla ­Turussa lastataan rehua viitenä ­päivänä viikossa kellon ympäri. ­Perjantaina Jurmo Vuorelan tankkiin lastattiin sikarehua.

Suomeen päätyneestä soijasta noin puolet on geenimuunneltua (gm). Gm-soijan määrä Suomessa on kasvanut pitkällä aika­välillä, mutta kääntynyt parin viime vuoden aikana laskuun.

Vuonna 2008 maahantuodusta soijasta vain alle 10 prosenttia oli geenimuunneltua alkuperää. Nyt osuus on Elintarviketeollisuusliiton mukaan hieman alle puolet. Vuonna 2015 geenimuunnellun soijan määrä hipoi 60 prosenttia.

­Elintarviketeollisuusliiton toimialapäällikön Pekka ­Heikkilän mukaan gm-soijaa käytetään paremman saatavuuden ja alhaisemman hinnan takia. Gm-vapaan soijan hankkiminen on koko ajan vaikeampaa, koska sen osuus soijan suurimmissa tuottajamaissa, Yhdysvalloissa ja Etelä-Amerikan maissa, on pieni.

Suomessa rehussa käytetty soija on peräisin pääosin Brasiliasta, josta on tähän mennessä saanut helpoiten myös geenimuuntelematonta soijaa.

”Suomessa vain pienehkö seg­mentti sika- ja siipikarjatuotannosta käyttää gm-vapaata tai kokonaan soijatonta rehua. Maitoketju sen sijaan on käytännössä gm-vapaa ja menossa nopeasti kohti soijattomuutta”, Heikkilä kertoo.

”On huomattu, että gm-soijaa voidaan käyttää elintarvikeketjussa turvallisesti. Asenteet sitä kohtaan ovat muuttuneet myönteisemmiksi.”

Yhdysvallat ja EU ovat hiljattain tehneet sopimuksen, jonka mukaan Yhdysvallat lisää jatkossa soijapapujen tuontia Euroopan unioniin. Yhdysvaltalaisten soijapapujen tuonti EU:hun nelinkertaistui heinäkuussa vuodentakaisesta jo ennen johtajien välistä sopua.

Brasilialaisten soijapapujen vienti on kääntynyt yhä enemmän Kiinaan Euroopan sijasta, koska Kiina määräsi vastatulleja yhdysvaltalaisille soijapavuille. Sen seurauksena yhdysvaltalaisten soijapapujen ja -rouheiden hinnat ovat nyt matalalla, mikä on lisännyt eurooppalaista tuontia.

Yhdysvaltalaista soijaa kulkeutuu jatkossa myös Suomeen Euroopan isojen rouhejalostajien ja -välittäjien kautta. Rehu­talo Hankkija ei kuitenkaan usko yhdysvaltalaisten soijapapujen tuonnin kasvun vaikuttavan kotimaisiin toimijoihin tai gm-vapaan soijan saatavuuteen.

”En usko, että tämä vaikuttaa Suomen tilanteeseen. Meillä ovat erikseen linjastot sekä gm-vapaalle että gm-soijalle – molemmilla on oma kysyntänsä. Me tuotamme sitä, mitä asiakkaat pyytävät samalla tavalla kuin ennenkin”, Hankkijan kehityspäällikkö Stina Hakulin sanoo.

Hankkijan arvio on, että gm-vapaata soijarouhetta valmistetaan edelleen eteläamerikkalaisista pavuista, kun taas gm-rouhetta jatkossa enemmän yhdysvaltalaisista pavuista.

”Gm-vapaasta rehusta tuskin tulee pulaa. Jos kysyntä nousee paljon, niin todennäköisesti myös tuotantoa lisätään.”

Heikkilä pitää tuonnin moni­puolistumista hyvänä asiana. Gm-vapaan soijan yleistyminen on kiinni ennen kaikkea sen kustannuksista.

”Gm-vapaan soijan korkea hinta syö usein kilpailukykyä ja estää ainakin toistaiseksi sen yleistymistä.”

EU on ottanut ensiaskeleet myös oman proteiinituotantonsa edistämiseksi. Proteiini­strategian konkreettisia toimia on määrä julkaista tämän vuoden loppuun mennessä.

Tavoite on lisätä valkuaiskasvien viljelyä, parantaa niiden taloudellista tuottavuutta ja vähentää samalla EU:n riippuvuutta muun muassa Brasiliasta tuoduista rehujen raaka-aineista.

Etelä-Amerikasta tuodulle soijalle on haluttu eurooppalaisia korvaajia muun muassa sen aiheuttamien ympäristöongelmien, kuten trooppisen metsäkadon, vuoksi.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT