KKV:n uusi pääjohtaja ei usko kilpailulain muuttamisen ratkaisevan ruokaketjun ongelmia: ”Olisi hyvä kuulla, mikä idea konkreettisesti on" - Talous - Maaseudun Tulevaisuus
Tiesitkö? Voit lukea viikossa 3 artikkelia ilman tilausta - hanki rajaton lukuoikeus nyt 9,90€/kk
Talous

KKV:n uusi pääjohtaja ei usko kilpailulain muuttamisen ratkaisevan ruokaketjun ongelmia: ”Olisi hyvä kuulla, mikä idea konkreettisesti on"

Kirsi Leivo kantaa huolta maatalouden toimintaedellytyksistä. Kilpailurikkomusten seuraamusmaksuja hän korottaisi.
Jarkko Sirkiä
KKV:n pääjohtajan Kirsi Leivon mielestä tietoisuutta kilpailurikkomusten haitoista ja kustannuksista kuluttajille ja yhteiskunnalle on syytä lisätä.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) uusi pääjohtaja Kirsi Leivo ei usko kilpailulain muuttamisen ratkaisevan ruokaketjun ongelmia.

Hallitus päätti budjettiriihessään, että kilpailulain vaikutuksista elintarvikeketjun toimintaan teetetään riippumaton selvitys. Sytykkeenä hankkeelle lienee tulojen epätasainen jakautuminen kaupan, elintarviketeollisuuden ja tuottajien kesken.

”Olisi hyvä kuulla, mikä idea konkreettisesti on. Mutta minun on hyvin vaikea ajatella, että ratkaisu tulisi kilpailulain muuttamisen kautta”, Leivo toteaa.

Leivo tukee näkemystään kahdella perustelulla.

Ensinnäkin on huomioitava EU-oikeuden ja unionin tuomioistuimen ratkaisukäytännön vaikutus. Ne muodostavat kilpailuoikeuden suomalaisia ratkaisuja ohjaavan rungon kansallisista lainmuutoksista huolimatta.

Toiseksi kansallisten ratkaisujen tekeminen kilpailuoikeudessa on hyvin rajattua, Leivo huomauttaa. Kyseeseen tulisi vain tilanne, jossa kansallisella ratkaisulla ei ole vaikutusta EU-maiden väliseen kauppaan.

”Sellaisia tapauksia, joihin vain kansallinen kilpailulaki soveltuisi, on todella vähän, eivätkä ne ole merkittäviä.”

Kilpailulain tarkoituksena on terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaaminen. Laissa määritellään kielletyt toimet kilpailun rajoittamiseksi. Sellainen on esimerkiksi kartelli, jossa yritykset sopivat kilpailun rajoittamisesta markkinoilla. KKV on kilpailulain noudattamista valvova viranomainen.

”Joskus voi myös olla väärinkäsitystä sen suhteen, mitä kilpailulaki estää, ja mitä ei. Tehokkaita järjestelyjä emme estä. Estämme sen, jos hintoja nostetaan kuluttajan vahingoksi.”

Suomen kilpailulaissa on kansallisesti päätetty esimerkiksi siitä, milloin päivittäistavarakaupalla on määräävä markkina-asema. Vuonna 2014 voimaan tullut laki asettaa tähän 30 prosentin markkinaosuusrajan.

S- ja K-ryhmät ovat lain nojalla määräävässä markkina-asemassa. Kiellettyä on vasta määräävän markkina-aseman väärinkäyttö. Sen toteennäyttäminen on viranomaiselle vaikeaa.

”Olemme antaneet neuvontaa kaupparyhmittymille, ja uskon että siellä on joitain muutoksia tapahtunut. Mutta ei kilpailulaki ole tehokas työkalu puuttumaan niihin ongelmiin mitä elintarvikeketjussa on”, Leivo toteaa.

”Kilpailulaki on kirves, kun tarvittaisiin puukkoa.”

Puukko on erityissääntely, jota Leivon mielestä kaivataan joillekin aloille. Hän näkee, että ruokaketjun itsesääntely ja valmisteilla oleva ruokavaltuutetun toimivalta ja virka soveltuvat kilpailulakia paremmin elintarvikeketjun toiminnan ohjaamiseen.

”Kannan yleisesti ottaen huolta päivittäistavarakaupan ja elintarvikeketjun keskittymisestä Suomessa ja maatalouden toimintaedellytyksistä. Nämä ovat kaikki asioita, jotka pitää ottaa vakavasti. En vain näe, että kilpailulaki olisi oikea keino.”

Leivo aloitti syyskuun alussa viisivuotisen kautensa KKV:n pääjohtajana. Kilpailuvirastossa hän on työskennellyt vuodesta 2001 lähtien.

Hän aikoo tehdä muutoksen kilpailuasioista viestimiseen. Jatkossa mediaan ollaan niin avoimia kuin toiminta sallii, ja yleisölle avataan tiedotustilaisuuksien kautta päätösten taustat.

Toinen asia, mihin Leivo haluaisi muutoksen, ovat kilpailurikkomuksista langetettavat seuraamusmaksut. Niitä pitäisi korottaa.

Jopa korkeimmat tuomitut seuraamusmaksut voivat nykyisin olla pieniä laittomasti saatuihin voittoihin nähden. Sakot ovat vaihdelleet muutamista kymmenistä tuhansista euroista miljooniin. Leivon mukaan kartelli nostaa hintoja keskimäärin 20–30 prosenttia.

Esimerkiksi takavuosien laajassa asfalttikartellissa yrityksille tuomittiin KKV:n esityksen mukaisesti 82,55 miljoonan euron seuraamusmaksut. Kartellista johtuvaa voittoa oli valtiovarainministeriön varovaisen arvion mukaan kertynyt 400 miljoonaa.

”Kartelleihin liittyy valtavia taloudellisia intressejä. Niillä voidaan periä merkittävää ylihintaa ja nostaa näin olennaisesti yrityksen kannattavuutta”, Leivo sanoo.

Suoraan ilmaistuna kilpailurikkomuksiin ryhtymisen kannustimet ovat Suomessa tällä hetkellä liian hyvät.

Leivon mielestä tietoisuutta kilpailurikkomusten haitoista ja kustannuksista kuluttajille ja yhteiskunnalle on syytä lisätä.

”Nämä ovat niin haitallisia Suomelle, ettei meillä ole mitään syytä olla sallivampia kuin Euroopassa ollaan.”

Lue lisää

Isojoen Konehallille vaaditaan 9 miljoonan euron sakkoa kilpailun rajoittamisesta

Kuluttaja-asiamies vie sähköyhtiö Fi-Nergy Voiman markkinaoikeuteen

Fi-Nergyn sähkölaskuista valitustulva kuluttajavirastolle – yhtiö ponnahtaa aina uudestaan pystyyn kuin vieterinukke

KKV paljasti autokoulujen "alastoman hintakartellin" – esittää yhteensä 300 000 euron seuraamusmaksuja