LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Talous

”Oli yllätys, miten epätasa-arvoisesti kustannukset kohdistuvat” – maksaako maalainen ilmastonmuutoksen?

Ilmaston lämmetessä metsätuhot ja satovahingot lisääntyvät. Tienpito vaikeutuu entisestään ja sähköverkkojen säävarmuudesta tulee iso lasku.
Jukka Pasonen

Ilmastonmuutoksen riskit ja kustannukset ovat karuja erityisesti maaseudun näkökulmasta, kertoo Sitran Gaia-konsulttiyrityksellä teettämä selvitys.

Selvityksen mukaan maanviljelijä kantaa sään ääri-­ilmiöiden vaikutukset satoihin, metsänomistaja hyönteisten ja myrskyjen tuhot.

Sitran johtaja Mari Pantsar nostaa esipuheessaan metsä­teollisuuden alaksi, jolle ilmastonmuutoksen riskit saattavat olla suurimmat.

Sähkönsiirron kustannukset maaseudulla kasvavat, kun myrskyt lisääntyvät ja jakeluverkkoja suojataan maakaapeloinnilla.

Lisääntyvien sateiden ja lämpimien talvien aiheuttama pehmeys vaurioittavat jo nyt huonokuntoista alempaa tieverkkoa. Liukkauden torjunta vaatii paljon varoja.

”Oli itsellenikin yllätys, miten epätasa-arvoisesti ilmastonmuutoksen kustannukset kohdistuvat”, hankkeen johtaja Juha Vanhanen kertoo.

”Esimerkiksi sähköverkon kohdalla kustannukset kohdistuvat selkeästi haja-asutus­alueiden asukkaisiin: kaupunkilaisen sähkölasku ei juuri nouse.”

Työ- ja elinkeinoministe­riön mukaan siirtohintojen korotuspaine on keskimääräistä suurempi 24 jakeluverkonhaltijalla. Niitä on yhteensä 85. Siirron keskimääräiseksi korotukseksi on arvioitu 1,2 senttiä kilowatti­tunnilta, mutta osalla sähkönkäyttäjistä se saattaa nousta noin 4,5 sentin suuruiseksi.

Pahimmilla alueilla sähkölämmitteisen omakotitalon sähkölasku voisi kasvaa 900 euroa vuodessa.

”Tieverkko rahoitetaan vero­varoilla ja todennäköistä on, että tiemäärärahat kohdistetaan vilkkaasti liikennöidyille teille. Alemman tieverkon on rahan loppuessa vain kärsittävä”, Vanhanen kuvailee.

”Suoria kustannuksia tästä tulee kuluttajille paitsi matkoihin kuluvan ajan pidentymisenä, myös teiden huonon kunnon aiheuttamina autojen vaurioina.”

Selvityksessä arvioidaan, että metsien hyönteis- ja myrskytuhojen, säävarmaan sähköverkon rakentaminen ja peltoviljelyn sääriskien vuosittaiset kustannukset Suomelle voivat nousta miljardeihin.

Ympäristöministeriön ympäristöneuvoksen Petri Katajiston mukaan selvitykseen valikoidut esimerkit ohjaavat ehkä liikaa ajattelemaan ilmastonmuutoksen kulujen kasautuvan maaseudun asukkaille.

”Kaupunki- ja taajamaympäristössä asukkailla on enemmän vaihtoehtoja esimerkiksi liikkumisen suhteen, jolloin hankalissa olosuhteissa kaikki ei ole ’yhden kortin’ varassa. Toisaalta kaupunkioloissakin esimerkiksi tulvat voivat aiheuttaa merkittävää vahinkoa niin asukkaille kuin omaisuudelle”, Katajisto huomauttaa.

Suomalaiset kylät ovat hyvin väljiä moniin muihin Euroopan maihin verrattuna. Pitäisikö kaavoituksessa kiinnittää erityistä huomiota asutuksen keskittämiseen, kun tienpidosta ja sähkönjakelusta tulee entistä kalliimpaa?

”Kyllä. Ensisijainen syy tosin on ilmastonmuutoksen torjunta, jotta ei tuotettaisi enää hajautunutta yhdyskuntarakennetta, joka on kallis ylläpitää ja tuottaa runsaasti päästöjä liikkumisen kautta”, Katajisto kuvailee.

”Tutkimusten mukaan tiivis rakenne on kuntien kannalta myös taloudellisempi. Tämä johtuu verkostojen rakentamis- ja kunnossapitokustannuksista sekä kuntalaisille tuotettujen palvelujen, kuten koulukyytien, kustannuksista.”

Kunnan ei kuitenkaan tarvitse olla urbaani kaupunkikeskittymä päästäkseen pieniin päästöihin.

Sitran selvityksen mukaan asukaskohtaiset päästöt olivat vuonna 2015 pienimmät Nurmijärvellä, Raahessa, Tuusulassa ja Järvenpäässä.

Selvityksessä oli mukana Suomen 50 suurinta kuntaa.

Entä onko oikein, että metsänhoidolla ja vastuullisella maataloudella kohtuullisen elintasonsa ansaitsevat maksavat rikkaiden kaupunkilaisten Thaimaan matkojen ilmastovaikutukset?

Kyse on elämäntavasta, ei asuinpaikasta, muistuttaa Katajisto.

”Suurituloisemmat ja kaupunkilaiset muun muassa matkustavat keskimäärin enemmän, mutta mielestäni tämä ei ole hedelmällinen tapa lähestyä ilmastonmuutoksen tuomaa haastetta.”

”Eri tuloluokkiin kuuluvia ihmisiä asuu niin kaupungeissa kuin maaseudullakin, vaikkakin Suomen eri osien välillä toki on tulo- ja hyvinvointieroja. Kestävää elämäntapaa voi toteuttaa sekä kaupungissa että maalla.”

Tärkeintä on toimia, ja kiireesti.

”Päästötavoitteiden saavuttaminen edellyttää toimenpiteitä kaikilta”, Katajisto linjaa.

”Ainakin alueidenkäyttöön liittyvissä kysymyksissä eniten ovat esillä olleet juuri kaupunkeihin kohdistuvat toimet, kuten yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja liikenteen hinnoittelun erilaiset tavat.”

”Suurin potentiaali päästöjen vähentämisessä on kaupunkiseuduilla.”

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Onko Saksasta Euroopan uudistajaksi?

Soijaa kaukaa vai lihaa läheltä?

Taas uusia lukuja hiilinielusta?