Talous

Suomalainen lainaa kirjastosta 12 kirjaa vuodessa – kirjastojen määrä laskenut neljänneksellä

Monet kirjastot pyrkivät muokkaamaan tilojaan yhteisiksi olohuoneiksi, joissa voi viettää aikaa.
Mikko Makkonen
Vuonna 2017 Suomessa oli 737 yleistä pää-, sivu- ja laitoskirjastoa.

Yleisistä kirjastoista lainattiin viime vuonna yhteensä 66,6 miljoonaa kirjaa. Asukkaiden kesken jaettuna se tarkoittaa sitä, että jokainen suomalainen lainasi kirjastosta keskimäärin noin 12 kirjaa.

Kuulostaako paljolta? Suomalaisten kirjastolainat ovat kuitenkin viimeisen 15 vuoden aikana olleet laskussa. Kirjoja lainattiin vuonna 2002 lähes 78,5 miljoonaa kertaa eli 15 kirjaa per asukas.

Suurin muutos suomalaisten kirjastokäytössä on kuitenkin ollut 2000-luvulla musiikkiäänitteiden lainaamisen dramaattinen vähentyminen. 15 vuodessa musiikkiäänitteiden lainausmäärät ovat pudonneet 9,5 miljoonasta hitusen alle kolmeen miljoonaan. Syynä ovat etenkin verkossa toimivat musiikin suoratoistopalvelut.

Lainaajien ja lainausmäärien vähentyessä kirjastot ovat jatkuvasti laajentaneet toiminta-alaansa.

Monet kirjastot pyrkivät muokkaamaan tilojaan yhteisiksi olohuoneiksi, joissa voi viettää aikaa.

Kirjastoissa järjestettyjä tapahtumia alettiin tilastoida vasta 2012, mutta niiden merkitys kirjastoille on kasvanut valtavasti. Viidessä vuodessa kirjastossa järjestettävien tapahtumien määrä on kaksinkertaistunut.

Luvut käyvät ilmi Suomen yleisten kirjastojen tilastoista, jossa ovat mukana yleiset kirjastot Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Kirjastoja on noin neljännes vähemmän kuin 15 vuotta sitten. Viime vuonna yleisiä pää-, sivu- ja laitoskirjastoja oli 737, kun vuonna 2012 kirjastojen määrä oli lähellä tuhatta. Etenkin pääkirjastojen määrä on laskenut.

Pääkirjastojen määrän vähentyminen johtuu kuntaliitoksista. Koska kunnassa voi olla vain yksi pääkirjasto, on kuntaliitoksen aikana pohdittava muutetaanko liitoskuntien pääkirjastot sivukirjastoiksi vai lakkautetaanko toimipisteet kokonaan.

Moni kirjasto on lakkautettu, mutta joissain liitoskunnissa kirjastoista on tullut lähestulkoon viimeisiä kunnan tarjoamia palveluita, minkä vuoksi ne on säästetty.

Yksi suomalaisen kirjastoverkoston harvinaisuus katosi syksyllä 2013, kun maan ainoan kirjastoveneen toiminta lopetettiin Paraisilla. Säästösyistä lakkautetusta veneestä tehtiin sen viimeisenä toimintavuonna hieman yli tuhat lainaa.

Kirjastopäällikkö Karolina Zilliacus Paraisten kirjastosta kertoo, että kirjastoveneen paluusta ei ole juuri keskusteltu. Suuri osa veneen aktiivisista käyttäjistä kävi myös kirjaston muissa toimipisteissä jo ennen reitin lakkauttamista.

Nykyään neljässä Paraisilla toimivassa yhteysveneessä on laivakirjasto, joiden sisältöä voi lainata mukaan tai lukea matkan aikana.

Kirjastonhoitajat vaihtavat valikoimaa monta kertaa vuodessa, mutta lainaus toimii itsepalvelumenetelmällä. Lainausvihkoon merkataan päiväys, nimikirjaimet ja tiedot kirjasta.

Keskimäärin koko maassa kirjaston toimintakulut olivat viime vuonna asukasta kohti 57 euroa. Vuonna 2002 vastaava luku oli 43 euroa. Kuntien väliset erot ovat kuitenkin suuret.

Vuonna 2002 pienin hintalappu löytyi Pomarkusta, jossa kirjasto maksoi kuntalaista kohden hieman alle 18 euroa. Viime vuonna kirjaston kulut kunnan asukasmäärää kohden olivat pienimmät Varsinais-Suomen Pyhärannassa. Kirjaston toimintakulut olivat kuntalaista kohden 26 euroa.

Noin 2 000 asukkaan Pyhärannassa on yhdessä kylässä pieni kirjasto.

Muissa kylissä kirjastoautot käyvät naapurikaupunkien Laitilan ja Rauman puolelta kerran kuussa kouluvuoden aikana.

Viime vuonna kirjaston määrärahoja pienennettiin huomattavasti kunnan taloudellisen tilanteen takia.

Uutta aineistoa ei juuri pystytty ostamaan itse, mutta asiakkaat saivat varata teoksia Varsinais-Suomen alueen kirjastoverkoston muiden kuntien kirjastoista.

”Nyt näyttäisi siltä, että talous olisi oikenemassa. Vuoden 2019 talousarvio on laadintavaiheessa, katsotaan miten pystymme palauttamaan rahoitusta. Meillä kirjastotoimi on aika pieni, käytännössä yksi ihminen pyörittää toimintaa”, kunnanjohtaja Harri Hiitiö sanoo.

Sekä vuonna 2002 että 2017 asukaslukuun suhteutetut toimintakulut ovat olleet korkeimmat Utsjoella. Viime vuonna kulut olivat 176 euroa ja vuonna 2002 noin 106 euroa asukasta kohden.

Kirjastotoimenjohtaja Tuija Guttormin mukaan ensisijainen syy lukuihin on Utsjoen pieni asukasluku.

Kunnassa on hieman yli 1 200 asukasta. Kirjastoauto on Utsjoen sekä Norjan Porsangin ja Kaarasjoen kuntien yhteinen.

”Pienessä kunnassa kaikki kustannukset ovat kovemmat, eivät vain kirjaston. Kirjaston ja kirjastoauton merkitys kunnassa on valtava”, Guttorm sanoo.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Tuntureiden kirjastoauto palvelee kolmen valtion alueella

Vaatimus ammattipätevyydestä vaikeuttaa kirjastoauton kuljettajien palkkaamista – "Vaikka palkat ovat surkeita, on vielä olemassa pysyviä työsuhteita"

Vanha kirjastoauto muuttuu vaikka baariksi tai matkailuautoksi