Talous

Sähkön kulutus lähestyy taas talven huippuja – Suomi on tuontipiuhojen varassa

Ydinvoima, vesivoima, yhteistuotanto ja tuontisähkö. Siinä on se paletti, jolla Suomi pysyy valaistuna ja liikkeessä.
Kari Salonen
Sähkön tuonti pitää viime kädessä Suomen sähkön voimajärjestelmän tasapainossa.

Sähkön kulutus Suomessa lähestyy jälleen talven huippuja. Torstaina iltapäivällä sähkön kulutus oli 11 153 megawattia ja oman tuotannon tehot olivat yhteensä 8 960 megawattia. Sitä mukaa kun jäätävimmät talvipäivät lähestyvät, Suomi on yhä riippuvaisempi tuontisähköstä ja sen riittävyydestä.

Viime talven kulutushuiput osuivat tammikuun pakkasiin. Huippu 14 273 megawatin teholukema mitattiin 5. tammikuuta 2018.



Kantaverkkoyhtiö Fingridin voimajärjestelmän tilaa kuvaava grafiikka kertoo hetki hetkeltä käytössä olevat eri tuotantomuodot ja sähkön tuonnin ja viennin tilanteen. Torstaina 27.12. iltapäivällä kello 16:37 sähkön nettotuonti Suomeen oli 2 177 megawattia.

Sähköä tuotiin siirtojohdoilla Ruotsista ja Venäjältä. Viroon puolestaan vietiin Suomesta runsaan 700 megawatin teholla ja pohjoiseen Norjaankin vajaalla 40 megawatin teholla.

Voimajärjestelmän käyttötilanne oli normaali: niin siirtojohdot kuin isot sähkön tuotantolaitoksetkin olivat iskussa. Suomen vuorokausimarkkinoiden sähkön aluehinta oli noin 56 euroa megawattitunnilta.



Eri tuotantomuodoista ydinvoima ja sähkön ja lämmön yhteistuotanto kattoivat leijonanosan: Suomen neljä ydinreaktoria tuottivat sähkötehoa yhteensä 2 793 megawattia. Kaukolämmön tuotannossa syntyi sähköä samalla 2 640 megawatin teholla. Teollisuus tuotti yhteistuotannossa sähköä 1 535 megawattia ja vesivoimalla rahtusen alle 1 700 megawattia.

Tuulivoimalla syntyi vaatimattomat 210 megawatin tehot ja aurinko oli painunut mailleen: tehot 0 MW.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Olkiluodossa Fingridin kaasuturbiinilaitoksessa syttynyt palonalku sammutettu

Olkiluodossa syttyi palonalku Fingridin kaasuturbiinilaitoksessa

Ruotsalainen teräsyhtiö SSAB aikoo päästä eroon teräksen valmistuksen hiilipäästöistä vuoteen 2045 mennessä sekä Ruotsin että Suomen tehtailla