Talous

Poliitikot himoitsevat Sitran rahoja – johtaja puolustaa: "Elämme nyt hulluja aikoja"

Talous 01.01.2019

Mikko Kososen johtama Sitra esittää poliitikoille kansanvallan korjaussarjaa. Poliitikot puolestaan himoitsevat rahakasaa, jolla tulevaisuustalo rahoittaa ennakkoluulottomat hankkeensa.


Kyseenalaistaja. Sitran Mikko Kososen kausi rahaston yliasiamiehenä päättyy vuoden 2019 lopussa. 11 vuotta samassa tehtävässä riittää miehelle. Seuraaja valitaan elo-syyskuussa.

Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran yliasiamies Mikko Kosonen palaa haastattelussa nyt päättyvän vuoden 2018 alkuun. Takana olivat sekä Suomen tasavallan sadas vuosi että Sitran 50-vuotisen toiminnan juhlavuosi.

Monet yhteiskunnan ilmiöt ja muutokset ovat kuluneen vuoden aikana vain kiihtyneet. Demokratia rakoilee, Ranskassa kansa on barrikadeilla, muutokset herättävät vastarintaa ja ilmasto lämpenee.

"Elämme hulluja aikoja. Elämme hulluja aikoja myös tietyllä tavalla positiivisesti."



Jälkimmäisellä Kosonen
viittaa siihen, miten vakavasti ja laajasti ilmastonmuutosta rajoittavaan politiikkaan suhtaudutaan myös Suomessa.

Kahdeksan eduskuntapuoluetta julkistikin joulukuun viimeisellä viikolla yhteisen linjan. Puolueiden mukaan Suomi aikoo tukea kunniahimoista ilmastopolitiikkaa EU:ssa, tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalisuus ennen vuotta 2050.

Sitralainen tulevaisuus pohjaa "reiluun ja kilpailukykyiseen kiertotalouteen ja yhteiskuntaan, joka toimii maapallon kantokyvyn rajoissa".

Suomen tavoitteet ovat varsin kunnianhimoiset, mutta toimenpiteet eivät Kososen mukaan kuitenkaan ole alkuunkaan riittävät.



"Läntinen liberaalidemokraattinen
järjestelmä on ajautunut isoon kriisiin. Kansa ei tykkää muutoksista. Ranska on pelottava esimerkki. Presidentti Emmanuel Macronin voima hiipuu ja Italiassa populistit jyräävät helppoja ratkaisuja. Kaivataan autoritääristä, vahvaa johtamista – Suomessa Kekkostakin."

Autoritäärinen johtaminen voittaa alaa niin Euroopassa kuin Aasiassa – ja se tiedetään, mihin tämä johtaa. Kososen arvion mukaan merkit ovat huonot.

Sitra paimentaa puolueita ja poliitikkoja löytämään uusia tapoja, joilla ne saisivat luottamuksensa takaisin.

"Kansanvallan peruskorjaus -selvityksestä käy ilmi, että puolueet eivät ole juurikaan kehittäneet omia toimintatapojaan sataan vuoteen", yliasiamies Kosonen sivaltaa.

Poliitikoille juhlarahasto teetti kansanvallan korjaussarjan, jonka ovat kirjoittaneet kaksi entistä poliitikkoa, Liisa Hyssälä (kesk.) ja Jouni Backman (sd.). Entiset kansanedustajat ovat nyt Sitran vanhempia neuvonantajia.



Vuosi 2019
on Suomelle vaalivuosi. Huhtikuussa maalle äänestetään uusi eduskunta ja heti perään käydään EU-parlamenttivaalit.

Mikä on Suomen suunta jatkossa? Työpaperinsa julkistanut Sitra ajaa kansanvallan peruskorjausta, kun demokratian rakenteet ja toimintatavat eivät enää vastaa nykyajan ja tulevaisuuden tarpeita.

Myös valtioneuvoston toimintatavat pitäisi rahaston julkaiseman keskustelualoitteen perusteella uudistaa. Kosonen käyttää esimerkkinä Ruotsia, jossa valtioneuvoston eli pääministerin kanslialla on huomattavasti Suomea keskeisempi ja koordinoivampi asema. Suomessa superministeriön viittaa kantaa valtiovarainministeriö.

Ruotsista on nyt kuitenkin paha ottaa esimerkkiä, kun maa ei yrityksistä huolimatta pysty muodostamaan hallitusta.



Juha Sipilän
(kesk.) porvarihallituksen strateginen hallitusohjelma oli Kososen mukaan oikeansuuntainen yritys päästä ministeriökohtaisesta politiikasta laaja-alaisempaan ja yli budjetti- ja hallituskauden mittaiseen ajatteluun. Toteutus jäi kuitenkin puolitiehen.

Tulevaisuustalo Sitra perustettiin vuonna 1967 eduskunnan lahjana 50-vuotiaalle itsenäiselle Suomelle. Rahaston keskeisenä roolina on yhä luoda edellytyksiä Suomen uudistumiselle – ja kirittää poliittisia päättäjiä pitkäjänteiseen ajatteluun ja yhteiskunnalliseen muutokseen.

Vuoteen 1991 mennessä Sitralta loppuivat lahjoitusrahat kolmeen otteeseen, ja Suomen Pankin ja valtion piti rahoittaa lisää.

Vuonna 1992 Sitra siirtyi Suomen Pankilta eduskunnan alaiseksi rahastoksi, ja se sai Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi valtion salkusta irrotettuja Nokian osakkeita – jälleen 100 miljoonan markan arvosta.

Nokia-potti moninkertaistui arvossa, ja viime vuoden lopussa Sitran sijoitettu peruspääoma oli 840 miljoonaa euroa. Pääoman tuotoilla Sitra pyörittää toimintaansa noin 30 miljoonan euron vuosibudjetilla.

Rahasto on enemmän kuin ajatuspaja, think-tank. Se kokeilee ja testaa uusia toimintamalleja, ottaa riskiä yksityisen ja julkisen sektorin puolesta.

Varakas Sitra on herättänyt poliittisia intohimoja. Pääoppositiopuolue SDP on teettänyt vaihtoehtobudjetin, jossa Sitran varoista otettaisiin 360 miljoonaa euroa valtion käyttöön. Sosiaalidemokraatit ovat ehdottaneet Sitran taseen keventämistä valtion budjettiin jo useita kertoja tällä hallituskaudella.

"Meidän argumenttimme on se, että Suomella pitää olla varaa 30 miljoonan euron tulevaisuusinvestointeihin. Jos peruspääomasta vietäisiin noin puolet pois, tuotot laskisivat noin 15 miljoonaan euroon."

Sitran kaikista hankkeista on tehty tai on parhaillaan tekeillä ulkopuoliset arvioinnit siitä, onko rahaston vuosibudjetti käytetty järkevästi ja tehokkaasti.

Kosonen arvelee, että tietyt Sitran hankkeet eivät ole olleet mieleisiä kaikille puolueille. Kun Kosonen aloitti yliasiamiehenä vuonna 2008, luonnonvaroja ja ympäristöä säästävä teknologia ja kunnianhimoinen ympäristöpolitiikka eivät vielä olleet teollisuudelle normi. Monet oikeistopoliitikot pitivät Sitran toimintaa liiankin vihreänä.

Terveydenhuollon valinnanvapauskokeilut taas herättivät närää sosiaalidemokraateissa samoin kuin työmarkkinoille esitetyt joustot.

"Työmarkkinoiden uudistamisesta vetäydyimme jo kaksi vuotta sitten, kun sopan keittäjiä oli muutenkin riittävästi."

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT