Talous

Kirjolohet ovat jatkuvalla "punttisalilla" Suomen isoimmalla sisäkasvattamolla – ravinnepäästöt mereen olemattomat

Talous 01.01.2019 Eckerö

Kalankasvattajaliiton mukaan kalliit kuivanmaan kasvattamot eivät pysty kilpailemaan merilaitosten kanssa.


Sanne Katainen
Robin Rosenqvist (vas.) ja Jonas Idman siirtävät tiettyyn kokoon kasvaneita kirjolohia kasvatusaltaasta toiseen. Kiertovesilaitokselle on haussa kestävästi kasvatetulle kalalle myönnettävä ASL-sertifikaatti.
Robin Rosenqvist (vas.) ja Jonas Idman siirtävät tiettyyn kokoon kasvaneita kirjolohia kasvatusaltaasta toiseen. Kiertovesilaitokselle on haussa kestävästi kasvatetulle kalalle myönnettävä ASL-sertifikaatti.
Jukka Pasonen
Sanne Katainen
Teurastetut kirjolohet lähtevät asiakkaille kylmälaatikoissa. Kalojen paino vaihtelee 0,5–2,5 kilon välillä.
Teurastetut kirjolohet lähtevät asiakkaille kylmälaatikoissa. Kalojen paino vaihtelee 0,5–2,5 kilon välillä.
Sanne Katainen
Kimmo Jalo johtaa Fifaxin kalankasvattamoa, joka ei toimi vielä läheskään täydellä teholla.
Kimmo Jalo johtaa Fifaxin kalankasvattamoa, joka ei toimi vielä läheskään täydellä teholla.

Kirjolohet kamppailevat läpinäkyvässä putkessa imua vastaan. Lopulta virta vie mukanaan ja kalat plumpsahtelevat putken päästä betoniseen kasvatusaltaaseen.

Kirjolohia siirrellään kokoluokan mukaan kohti viimeisiä altaita, joissa ne paastoavat ennen sähkötainnutusta ja teurastusta.

Nykyaikaisen kiertovesilaitoksen rakentaminen Ahvenanmaan Eckeröhön alkoi vuonna 2014. Nyt laitoksen kapasiteetti on 2,1 miljoonaa kiloa kirjolohta.

Kun viimeisetkin altaat otetaan käyttöön ensi vuoden aikana, tuotantovalmius kasvaa 3,2 miljoonaan kiloon. Liikevaihdon odotetaan nousevan tulevaisuudessa 15–20 miljoonaan euroon.

Viime vuonna Fifaxin liikevaihto oli 755 000 euroa ja tilikauden tulos 4,4 miljoonaa euroa miinuksella. Toimitusjohtaja Kimmo Jalo kertoo, että tehdasta vasta ajetaan ylös ja se käy vajaalla teholla.

Toisin kuin merikasvattamolle, sisämaan laitokselle on Jalon mukaan helppo saada lupa. Suljetusta kierrosta ei juuri aiheudu ravinnepäästöjä toisin kuin avovesikasvatuksesta. Kalojen uloste kerätään talteen, ja se päätyy kompostoinnin kautta lannoittamaan peltoja.

Uuden veden tarve on alle 0,1 prosenttia kierrossa olevasta vedestä, joka kulkee kerran tunnissa jyhkeisiin putsareihin. Jalon mukaan niillä puhdistaisi 50 000 asukkaan kaupungin jätevedet.

Sisäkasvattamon etuihin kuuluu olojen tasalaatuisuus. Liian kuumassa tai kylmässä vedessä kala ei kasva merikasseissa, mutta hallien altaissa vallitsee noin 15 asteen lämpötila ja happea riittää.

Taudinaiheuttajat tapetaan vedestä otsoni- ja ultravioletti-käsittelyllä. Jalon toimitusjohtajuuden aikana yli kahteen vuoteen kasvatuksessa ei ole tarvittu antibiootteja.

Kaloille syötettävä tanskalainen rehu koostuu muun muassa kalajauhosta, vehnästä ja soijasta. Jalon mukaan kotimaasta ei saa vielä laitoksen tarpeisiin soveltuvaa rehua.

Kalat uivat altaissa vastavirtaan ympäri vuorokauden. Jalo kuvailee, että ne ovat käytännössä koko ajan punttisalilla, joten rasvapitoisuus on alhainen.

Tulee mieleen, että mitenköhän kalojen lepo ja nukkuminen hoituvat jatkuvassa liikkeessä.

"Luulen, että kalalle on luonteva olotila, että se liikkuu koko ajan", Jalo pohtii.

Laitokselle toimitetaan Tanskasta vain naaraspuolisia mätimunia, sillä naaraat kasvavat koiraita isommiksi. Kalat kasvatetaan asiakkaan tarpeen mukaan puolikiloisista aina 2,5-kiloisiksi. Täyteen mittaansa kirjolohi kasvaa noin 1,2 vuodessa kuoriutumisesta.

Fifaxista enemmistön omistavat ahvenanmaalaiset perustajatahot sekä pääomasijoitusyhtiö Helmet Capitalin hallinnoima sijoittajaryhmä.

Kotimainen kirjolohi pyrkii syrjäyttämään markkinoilla jyräävää Norjan tuontilohta. Jalon mukaan kirjolohi on kalana aivan erilainen kuin Norjan rasvaisempi ja löysärakenteisempi merilohi.

Eckeröstä viedään kirjolohta Manner-Suomen lisäksi Ruotsiin. Tarkoitus on markkinoida tuotetta myös Keski-Eurooppaan ja jopa Aasiaan sushia varten.

Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomeen tuotiin viime vuonna lähes 116 miljoonaa kiloa kalaa ja kalatuotteita. Määrä on sama kuin esimerkiksi vuosina 2012–2014. Suomessa kasvatetaan kalaa noin 13 miljoonaa kiloa vuodessa.

"Isot kiertovesilaitokset eivät ole vielä käynnistyneet kunnolla, joten niiden kasvattamalla kalalla ei saada kasvua kotimaisen kalan määrään" sanoo Mari Virtanen Suomen Kalankasvattajaliiton toimistolta.

Hänen näkemyksensä mukaan kiertovesikasvatuksen yleistymistä ruokakalantuotannossa jarruttaa tekniikan kalleus.

"Poikasten ja arvokkaampien kalalajien kasvatus kiertovesilaitoksilla voisi olla kannattavaa, mutta nykyisiä määriä kirjolohta voi saada vain merilaitoksista."

Fifaxin lisäksi Suomessa toimii jokunen muukin kuivanmaan kalankasvattamo. Varkaudessa sijaitseva Saimaan tuore pyrkii kasvattamaan miljoona kiloa kirjolohta vuodessa. Sitä huomattavasti pienempiä ovat Uudessakaupungissa toimiva Sybimar ja Savo Lax, jonka toimipaikka on Rautalampi.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT