Talous

"Osoitteellinen posti putoaa tästä vielä puoleen" – mallioppilas Posti vetoaa valtioon sanomalehtien jakelutuessa

Kohtuutuloksen viime vuodeltakin tekevä Posti arvioi seinän tulleen vastaa: enää ei pysty enää korottamaan maksuja tai säästämään lisää.
Jukka Pasonen

Postin kirjeiden määrän lasku jyrkkenee. Digitalisaatio ja laskujen sähköistyminen vie osoitteellisilta postilähetyksiltä tulopohjaa. Sanoma- ja aikakauslehtien jakelukustannuksillekin on tullut katto vastaan.

"Posti on onnistunut tehostamaan ja säästämään, hintojakin on korotettu. Enää ei ole korotusvaraa lehtiyhtiöille, ja on pakko miettiä valtion tukea", perustelee Postin sidosryhmäjohtaja Timo J. Anttila Postin tiistaista ulostuloa ja ratkaisuehdotuksia päättäjille postijakelun turvaamiseksi 2020-luvulla.

Kun Posti jakoi Suomessa vielä 2000-luvun alussa noin 1,2 miljardia osoitteellista kirjettä, viime vuonna määrä oli enää 600 miljoonaa kappaletta. Postin tekemän optimistisimmankin arvion mukaan osoitteellisen postin lähetysten määrä puolittuu nykyisestä vuoteen 2025 mennessä.

"Posti kantaa suurta huolta siitä, miten turvataan sanomalehtien jakelu ja Postin yleispalvelu sekä miten hoidetaan erityisesti haja-asutusalueen jakelu seuraavina vuosina rajusti laskevissa kirjevolyymeissa. Paperilehdillä on edelleen suuri merkitys tilaajille ja lehtitaloille, ja nyt tarvittaisiin kestävä silta digiaikaan", arvioi Postin toimitusjohtaja Heikki Malinen tiedotteessa.

Posti on pystynyt tähän saakka tekemään tulosta ilman valtion tukea. Myös viime vuoden tuloksensa posti arvioi tammi-syyskuun osavuosikatsauksessaan pysyvän vuoden 2017 tasolla. Postin vuoden 2017 oikaistu liiketulos oli 42,4 (2016: 47,1) miljoonaa euroa eli 2,6 prosenttia liikevaihdosta. Posti julkistaa tilinpäätöksensä 14. helmikuuta.

Posti esittää määräaikaista valtiontukea paperilehtien jakeluun maaseudulla. Kotitalouksien saama posti viikon aikana oli syksyyn mennessä pudonnut keskimäärin kahdeksaan lähetykseen viikossa.

Volyymien lasku on ollut kuin toisintoa kehityksestä, joka esimerkiksi Tanskassa alkoi valtion digitalisaatiohankkeen myötä jo 2000-luvun alussa. Ruotsin ja Tanskan valtioiden yhdessä omistama postiyhtiö PostNord sai yhteensä viime vuoden aikana valtion tukea toimintaansa 213 miljoonaa euroa, yli kaksi miljardia Ruotsin kruunua.

Tähän saakka Posti on ollut Euroopan mittakaavassa mallioppilas siinä, että yhtiö on tuottanut tulosta ja pärjännyt ilman valtion suoraa tukea. Viimeisessä postilaissa Postin sääntelyä kevennettiin, ja hiljaisimpana postipäivänä tiistaina ei postia ole tarvinnut enää kantaa.

Tanskassa posti kantaa viitenä päivänä lähetyksiä, mutta jakaa jakelunsa päiväkohtaisesti viikossa yhdelle kadulle tai postinumeroalueelle.

Eduskuntavaalit käydään Suomessa huhtikuussa ja valtio-omistajana seuraava hallitus saanee pöydälleen myös mahdollisen tuen lehtien jakelulle haja-asutusalueilla.

Lue lisää

Postialan työehdoista päästy neuvottelutulokseen: "Nyt voimme pitkäjänteisesti rakentaa luottamusta ja tulevaisuutta"

Postin rengasrikon takia osa MT:n lehdistä myöhästyy tänään

Odotitko eilen lähetettyä kirjettä jo tänään? – Turhaan, puolet kirjeistä saa kulkea yli neljä päivää

IS: Postin kadottama Kansallisarkiston lähetys löytyi