Talous

Reijo Karhinen: "Lopetetaan näennäisviljely – tuet pois tiloilta, joiden myyntituotot jäävät alle 20 000 euroon vuodessa"

Monen asian on maataloudessa muututtava, mutta maatalouden yrittäjätulon lisääminen 500 miljoonalla eurolla on mahdollista, Karhinen linjaa.
Kari Salonen
Suomen maatalous saadaan uuden alun ääreen laadukkaalla johtamisella, Karhinen linjaa.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) tilaaman ja OP-ryhmän entisen pääjohtajan Reijo Karhisen johtaman maatalouden kannattavuusselvityksen johtopäätökset ovat valmiit.

Karhinen pitää suomalaisen maatalouden kokonaiskuvaa talouden tunnuslukujen valossa hyvin heikkona. Suomen maatalous ei ole sopeutunut EU:n vaativaan toimintaympäristöön ja ruokaketjun jäseninä viljelijöiden painoarvo on heikompi kuin sen pitäisi olla. Ruokaketjun sisäinen ilmapiiri on huono.

Tukipolitiikassa on oltava valmis tekemään valintoja.

"Maatalouden markkinatuottojen, 3,4 miljardia euron ja kokonaiskustannusten 4,5 miljardia euron epäsuhta selittyy osittain maatiloilla, joilta ei tule myyntituottoja joko ollenkaan tai niiden osuus tilan liikevaihdosta on hyvin vähäinen", Karhinen kuvailee.

"Tämä ei välttämättä ole ongelma kyseisten tilojen osalta, koska tukijärjestelmä mahdollistaa tällaisen toiminnan harjoittamisen.

Aktiivisten tilojen kannalta tilanne, jossa tuen saanti ei edellytä myyntituottoja, on ongelmallinen.

"Tiedostetaan ja tunnustetaan avoimesti, että tukipolitiikalla vaikutetaan rakenteisiin, elinkelpoisten tilojen kehittymiseen sekä niiden menestymiseen myös tukipolitiikan ulkopuolella. Lopetetaan näennäisviljelyn tukeminen. Edellytetään tuen ehtona riittäviä myyntituottoja viljelystä, esimerkiksi tasoa 20 000 euroa vuodessa."

Peltovuokrien kohoaminen kohtuuttomiksi on yksi näennäisviljelyn aiheuttamista ongelmista.

"Suomessa vuokrapelloista maksetaan EU:n kuudenneksi korkeimpia vuokria. Tilanne on hyvin outo ja ongelmallinen, koska satotasomme ovat luonnonolosuhteista johtuen kilpailijamaita alhaisemmat", Karhinen kuvailee.

"Epänormaalin korkean vuokratason selityksenä on se, että iso osa maataloustuista pääomittuu pellon vuokraan ja valuu viljelijöiltä maanomistajille."

Kun kolmannes Suomen pelloista on vuokrapeltoja, epävarmuus vuokrasuhteen pysyvyydestä vaikuttaa merkittävästi myös valmiuteen panostaa peltojen kasvukuntoon.

"Vain pitkillä vuokrasopimuksilla tai omistajuuden kautta peltoihin uskalletaan panostaa. Suomessa maanvuokralaki asettaa vuokrasopimuksen maksimipituudeksi 20 vuotta, mutta pääsääntöisesti tehdyt vuokrasopimukset ovat huomattavasti tätä lyhyempiä. "

Maatalous on ollut liian tuotantokeskeistä tuottavuuskeskeisyyden sijaan, Karhinen linjaa. Yksi kannattavuuden vaatimista keskeisimmistä muutoksista on siirtyminen kiloista euroihin.

"Yritystoiminnan päätöksenteossa päätökset punnitaan ensisijaisesti kannattavuuden kautta. Tähän on päästävä myös maatiloilla. Ilman, että yksittäiset investoinnit ja muut euroja vaativat tilatasoiset päätökset ovat kannattavia, on vaikea nähdä koko elinkeinon kannattavuuskriisin oikenemista", Karhinen korostaa.

Sen sijaan, että tuotetaan mahdollisimman paljon, on tuotettava tuotteita, joista kuluttajat ovat valmiita maksamaan mahdollisimman paljon, Karhinen kuvailee.

Globaalisti ruuan kysyntä kasvaa ja sen myötä myös ruuantuotanto elinkeinona kasvaa ja kehittyy.

"Selvitystyöni pohjalta minulla on vahva näkemys sen puolesta, että tässä viitekehyksessä Suomi voi olla aiempaa selvästi parempi menestyjä."

"Kansakuntana meidän on luotettava ruuantuotantomme vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin, meidän on kirkastettava tahtotilaamme ja meidän on tehtävä enemmän yhdessä. Saamani toimeksiannon mukainen 500 miljoonan euron lisäys maatalouden yrittäjätuloon vuositasolla on hyvinkin saavutettavissa", Karhinen painottaa.

"Viime kädessä yritysjohtajana lähden siitä, että nimenomaan laadukkaalla ja tavoitehakuisella johtamisella – sektorin kaikissa osissa, hallinnosta tilatasolle – Suomen maatalous on saatavissa uuden alun ääreen ja sen myötä myös tulokselliseen nousuun."

Miten selvityksen ehdotusten toteuttaminen vaikuttaisi? Aiheesta lisää huomisen lehdessä.

Lue lisää:

Reijo Karhinen: "Suomalainen ruuantuottaja ansaitsee ehdottomasti oman liputuspäivän"

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Ilmastonmuutos nostaa Pohjois-Euroopan peltojen arvoa

Hömppäheinästä

Maatalousministeri Jari Leppä: Hallitus vaatii reilumpaa ruokaketjun tulonjakoa