Talous

Kuntaliitto: Kuntatalous ajautui kriisiin — Kaksi kolmesta kunnasta teki negatiivisen tuloksen

Tulos painui negatiiviseksi 196 kunnassa, kun vuotta aiemmin miinusmerkkisiä tuloksia oli 55 kunnassa.
Kari Salonen
Isoista kaupungeista muun muassa Turun taloudellinen tulos oli heikko.

Kuntatalous näyttää vuoden 2018 tilinpäätösarvioiden valossa hälyttävän synkältä.

Tulos painui viime vuonna negatiiviseksi 196:ssa, eli peräti noin kahdessa kolmasosassa kunnista. Vuotta aiemmin miinusmerkkisiä tuloksia oli 55 kunnassa, kertoo Kuntaliitto tiedotteessaan.

Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen vetosi tilinpäätöstietojen julkistamistilaisuudessa valtioon.

"Kunnille ei saa antaa enää yhtään uutta tehtävää ilman sille osoitettua rahoitusta. Kaikenlaiset valtionosuusleikkaukset on vihdoin lopetettava. Päinvastoin, valtion lisärahoitukselle on selkeät perusteet. Heikennyksiä kuntakenttä ei enää kestä."

Tilinpäätösarviot kertovat, että verotulot ja valtionosuudet tippuivat vuonna 2018. Samaan aikaan kuntien ja kuntayhtymien menot kasvoivat yli kolme prosenttia.

Valtaosa menojen kasvusta tuli materiaalien ja palvelujen ostoista. Henkilöstömenot kasvoivat varsin maltillisesti.

Karhusen mielestä isoin yksittäinen tekijä kuntatalouden heikentymisessä on kilpailukykysopimus. Se kohtelee kuntakenttää ankarammin kuin yrityksiä.

"Vaikka tällä hallituskaudella tavoiteltiin kuntatalouden vahvistamista, niin todellisuudessa kuntien tehtävät ovat olleet yhä voimakkaassa myllerryksessä ja rahoitusta on vähennetty", Karhunen toteaa tiedotteessa.

Kuntien ja kuntayhtymien velka kasvoi viime vuonna miljardilla eurolla. Kuntien velkataakka kasvoi reilut kolme prosenttia, mutta kuntayhtymien velka suureni lukuisten sairaalahankkeiden vuoksi yli 11 prosenttia.

Yhteensä kuntatalouden velka on asettumassa noin 19,4 miljardiin euroon, mikä pitää velkaantumisen ennallaan suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Syömävelkaan jouduttiin turvautumaan jopa 38 kunnassa, kun vuotta aiemmin vuosikate oli pakkasella vain neljässä kunnassa.

Karhunen kumoaa julkisuudessa esitetyt väitteet siitä, että kunnat ovat liian heikkoja, niissä on liian vähän osaamista ja kunnissa ulkoistetaan palveluja liian kevein perustein.

"Tämä ei pidä paikkaansa. Kunnissa on todella paljon osaamista. Kunnat ovat vahvempia kuin valtio, ja kunnat ulkoistavat palveluja, kun arvioivat sen tarpeelliseksi."

Minna Karhunen katsoo, että kunnilla itsellään on avaimet kuntatalouden kriisin ratkaisuun ja valtion tulisi luottaa siihen.

"Valtion puolella ei selkeästi ymmärretä, miten kuntatalouden kriisi ratkaistaan. Kunnissa haetaan koko ajan ratkaisuja, valtion tulee nyt luottaa kuntiin ja antaa niille mahdollisuus kehittyä."

Taloudellinen tulos kunnissa eriytyi viime vuonna voimakkaasti. Helsinki, Espoo, Vantaa tekivät hyvää tulosta, mutta moni muu iso kaupunki, kuten Tampere, Turku, Oulu, Kouvola ja Rovaniemi tekivät heikon tuloksen. Ääripäiden väliin jää muu kuntakenttä.

"Tilanne on hyvin poikkeuksellinen. Heikko tulos on aina monen eri tekijän summa. Isoilla kaupungeilla huonon tuloksen selittää pääosin heikko verokehitys. Pienissä kuntakokoluokissa tulokseen vaikuttavat raskaat valtionosuusleikkaukset", Kuntaliiton kuntatalousyksikön johtaja Ilari Soosalu toteaa tiedotteessa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Sote-yhteisöt yt-neuvottelevat ja säästävät

Kuntatyönantajien Jalonen: "Kuntarahoista puuttuu 150 miljoonaa euroa"

Kuntaliitto alensi kunnallisveron kertymäennustetta 400 miljoonalla eurolla