Talous

Kaapelia ei kannata vetää viimeiseen savuun saakka – sähköyhtiöt jakautuvat jo nyt kalliiseen maaseutuun ja halpoihin kaupunkeihin

Sähköyhtiöt uskovat akkujen käytön helpottavan syrjäkylien sähkönsaantia kymmenen vuoden päästä.
Päivi Sivonen
Carunan toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny ei pidä järkevänä vetää kaapeleita viimeisiin syrjäkyliin asti, vaan lisäisi akkujen käyttöä ja paikallista tuotantoa esimerkiksi kaasusähköllä.

Sähköyhtiöt eriytyvät Suomessa säävarman sähköverkon rakennuspaineen vuoksi kahteen ryhmään: maaseutuyhtiöihin, joissa kalliit kaapeloinnit nostavat siirtohintaa, ja kaupunkeihin, joissa investoinnit alkavat olla tehty eikä korotuksia tarvita.

Esimerkiksi Carunalla on asiasta vahva kokemustieto, sillä konserni jakautuu kahteen yhtiöön, kaupunkimaiseen Caruna Espooseen ja laajat maaseutualueet kattavaan Carunaan. Caruna Espoo on Suomen halvimpia jakeluyhtiöitä, Caruna taas kalleimpia.

Carunan toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny arvioi, että jatkossa yhtiöiden välinen hintaero vain kasvaa, koska maakaapelointi on kallista.

Savon Voima kuuluu niihin maaseutuyhtiöihin, jotka ovat joutuneet nostamaan hintoja säävarman verkon rakentamisen vuoksi.

"Viime vuonna verollinen hinta nousi noin kymmenen prosenttia, tänä vuonna hintaa ei olla nostamassa", liiketoimintajohtaja Matti Ryhänen Savon Voima Verkosta kertoo.

Yhtiöllä on 27 000 kilometriä rakennettavaa verkkoa. Verkkoa on 230 metriä asiakasta kohti, kun Helsingissä määrä jää alle 20 metrin.

Lappeenrannan yliopiston professori Jarmo Partanen ehdotti viime syksynä julkistetussa sähköselvityksessä useita toimia hinnan nousun suitsimiseksi.

Maaseudulla sähkön siirtohinta nousee raportin arvion mukaan 10–40 prosenttia kymmenessä vuodessa sen vuoksi, että säävarmaan verkkoon investoidaan 3,5 miljardia euroa. Verkon normaalin kulumisen vuoksi investoidaan 6 miljardia, jotka pystytään kattamaan poistoilla.

Partasen mukaan sähköyhtiöiden alijäämän purkaminen pitäisi laajentaa kahdeksan vuoden mittaiseksi nykyisen neljän vuoden sijaan, mikä hidastaa siirtohintojen nostovauhtia. Tällä tavoin maaseutuasiakas voisi siirtää satojen eurojen sähkömaksuja muutaman vuoden eteenpäin.

Alijäämää on sähköyhtiöille kertynyt Energiaviraston mukaan nyt noin 700 miljoonaa euroa.

Sekä Yli-Kyyny että Ryhänen kannattavat uudistusta.

Jakeluyhtiöiden pitäisi Partasen mukaan saada mahdollisuus rakentaa tai ottaa käyttöön akkuja, joilla voitaisiin vähentää viimeisten ja kalleimpien kaapelikilometrien rakentamista. Akut ja pientuotanto lisäisivät joustoa sähkömarkkinoille.

Ryhänen uskoo, että suuria akkuja aletaan käyttää laajasti kymmenen vuoden päästä.

Yli-Kyynyn mielestä voisi olla järkevää jättää esimerkiksi viimeisen kylän 20 kilometrin kaapeli metsään rakentamatta ja hoitaa mahdollisen katkon aikainen sähköntarve akulla.

"20 kilometrin hinta voi olla miljoona euroa ja sillä saa varmasti jo useamman akun."

Akku antaa korjaajille aikaa hoitaa nykyinen ilmalinja kuntoon rauhassa.

EU-direktiivien mukaan jakeluyhtiöt eivät saa hyödyntää akkuja, koska se katsotaan sähkön tuotannoksi, jonka pitää olla eriytetty jakelusta.

Viimeisten maaseutukilometrien kaapelointi ei ole Yli-Kyynyn ja Ryhäsen mielestä järkevää.

Caruna siirtää maan alle kaupungeissa 85–95 prosenttia linjoistaan, mutta maaseudulla 60–70 prosenttia.

Caruna on investoinut parin vuoden ajan verkkoon lähes 300 miljoonaa euroa vuodessa ja viime vuonnakin noin 200 miljoonaa euroa. Kalleinta on kaivantojen tekeminen kaapeleille sekä muuntoasemat, kaapelointi maksaa 20–50 euroa metriltä.

Ryhäsen mukaan Savon Voiman alueella aiotaan kaapeloida kolmannes keskijännitelinjoista ja 85 prosenttia pienjännitteestä. Loput siirretään pääasiassa tienvarsille, missä ilmalinjat ovat helposti huollettavissa. "Jos kaikki kaapeloitaisiin maahan, hinnat nousisivat kaksinkertaisiksi ja siihen ei asiakkaillamme ole varaa."

Laissa on sähköyhtiöt velvoitettu rakentamaan verkko siten, että taajamissa sähkökatkos saa olla enintään 6 tunnin pituinen ja maaseudulla 36 tuntia. Sen ylittävästä katkosta pitää maksaa asiakkaille korvausta, jota yhtiöt pyrkivät välttämään viimeiseen saakka.

Kaapelit kestävät 60–100 vuotta, mutta uusien ilmajohtojen ikä on enää ehkä 25 vuotta, koska puutolppia ei saa enää kyllästää yhtä kestäväksi kuin ennen.

Savon Voima sai yhtenä seitsemästä jakeluyhtiöstä luvan lykätä siirtovarman verkon rakentamista vuoteen 2036 saakka vuoden 2028 sijasta. Ryhäsen arvion mukaan se vähentää investointeja 5 miljoonaa euroa vuodessa kymmenen vuoden ajan. Nyt yhtiö investoi noin 50 miljoonaa euroa vuodessa, josta säävarman verkon osuus on 20 miljoonaa.

Savon Voima ja Caruna kannattavat maaseudun sähkön tuotannon edistämistä. Sähköä tulisi tuottaa biokaasun avulla, mikä ei ole sääriippuvaista. "Jatkossa paikallinen kaasusähkön tuottaja, esimerkiksi osuuskunta, voisi tuottaa kylän sähköt, jotka jakeluyhtiö ostaa osuuskunnalta."

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Sähkönsiirron tuottoprosentti on roimasti liian korkea – kuluttajat maksavat, Omakotiliitto ja Suomen Sähkönkäyttäjät arvostelevat

Omakotiliitto lyttää Carunan hinnankorotuksen: "Eikö mikään riitä?"

Hallitus tiukentaisi sähkönsiirron hinnankorotusten sääntöjä – kuluttajien hintoihin ei vaikutusta pitkällä aikavälillä