Talous

Mitä mahdollisuuksia hallituksella on aidosti puuttua kaupan omien merkkien myyntiin ja valmistukseen? "Suoralta kädeltä ei tule mitään mieleen"

Hallitusohjelmassa aiotaan hillitä päivittäistavarakauppojen ylivoimaista neuvotteluasemaa esimerkiksi Rainbow- ja Pirkka-tuotteiden osalta.
Petteri Kivimäki
Pirkka-tuotteet ovat K-ryhmän oma merkki.

"Hillitään päivittäistavarakauppojen ylivoimaista neuvotteluasemaa lainsäädännöllisin toimin, muun muassa private label -tuotteet", todetaan uudessa hallitusohjelmassa.

Mitä mahdollisuuksia hallituksella on konkreettisesti puuttua kaupan omien merkkien myyntiin ja valmistukseen, Pellervon taloustutkimus PTT:n maa- ja elintarviketalouden tutkimusryhmän johtaja Kyösti Arovuori?

"Hyvä kysymys. Suoralta kädeltä ei tule mitään mieleen."

Koko ketju hyötyy private label-tuotteista tiettyyn rajaan asti, Arovuori muistuttaa.

Elintarviketeollisuus saa kaupan omista merkeistä lisäliiketoimintaa. Silloin esimerkiksi tehdas­kapasiteettia voidaan hyödyntää täydellä teholla.

Pienet toimijat pääsevät suurten jakelukanavien ääreen, eikä niiden tarvitse luoda tuotteelleen itse brändiä tai käyttää rahaa markkinointiin.

Kuluttaja hyötyy kilpailun tuomista edullisista hinnoista.

"Kun private label tuotteiden osuus on iso, kauppa hyötyy. Mitään optimaalista suhdetta private label- ja brändituotteiden välillä ei ole löydetty", Arovuori kertoo.

Private labeleiden osuus suomalaisten päivittäistavarakaupan kuluttaja­ostoista on noin neljännes. Se on matalampi kuin monissa Euroopan muissa maissa. Esimerkiksi Espanjassa ja Britanniassa se on yli 40 prosenttia.

"Kaupan omat merkit ovat osa markkinoiden normaalia toimintaa. Siihen aiotaan nyt puuttua säätelyllä, mutta miten?", Arovuori miettii.

"Seuraan hallitusohjelman toimeenpanoa yhtä suurella mielenkiinnolla kuin muutkin."

Kaupan oma merkki on usein edullinen vaihtoehto brändituotteelle. Silloin kauppa voi määrittää tuoteryhmän halvimman tuotteen hinnan vertailukohdaksi muille valmistajille. Brändituotteiden suoraa kopioimista on Arovuoren mukaan ehkä mahdollista estää.

"En ole patentti- tai kilpailulainsäädännön asiantuntija, mutta tuotekehitykseen voitaisiin satsata esimerkiksi yhteisellä rahastolla, johon kauppa velvoitettaisiin osallistumaan."

MTK:n Juha Marttila on kirjauksen suhteen optimistisempi. Hän uskoo, että perustettava työryhmä löytää ratkaisut säätelyyn ja onnistuu siten rajoittamaan kaupan määräävän markkina-aseman hyväksikäyttöä. Private label-tuotteita ei kuitenkaan oltaisi kieltämässä.

"Kilpailuttamisen tasapainottamiseen on löydettävä keinot. Nyt kauppa pudottaa teollisuuden katteet nollille."

Elintarviketeollisuusliitto ry:n toimitusjohtaja Pia Pohja kommentoi, että keinoja private label-tuotteiden rajoittamiseen on kysyttävä kaupalta.

"Elintarviketeollisuuden kanta on, että valmistamme sekä brändi- että private label-tuotteita."

Hallitusohjelmassa todetaan myös, että päivittäistavaraliikkeet velvoitetaan jakamaan "elintarvikkeiden kulutustietoja kuluttajan tietosuoja turvaten".

Arovuori pitää rajapintojen avaamista markkinoiden näkökulmasta oleellisena asiana, jolla tulee olemaan laajempi vaikutus markkinoihin ja joka on osa EU:n yleisiä linjauksia.

"Tämä on looginen jatkumo ruokamarkkinavaltuutetun viralle. Dataa on kuitenkin käytettävä vastuullisesti, eikä sen välttämättä tarvitse olla elintarviketeollisuuden käytettävissä

Lue lisää:

Pirkka, Rainbow ja muut: Mikä kaupan merkkien rooli on ja miksi niitä syytetään maataloustuottajan kyykyttämisestä?

MTK:n Eerikki Viljanen on melko tyytyväinen hallitusohjelmaan maa- ja metsätalouden osalta – "Tietyt ristiriitaisuudet kuitenkin pistävät ohjelmassa silmään"

ETL: "Hallitusohjelmassa nakerretaan alan kilpailukykyä ja toimintamahdollisuuksia"

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kauppa ja Arla pettyivät KKV:n maitopäätökseen – Valio on tyytyväinen, vaikka ei vielä tiedä ratkaisun vaikutuksia

KKV puuttui myös kaupan asemaan

Tieto on valtaa kaupassakin