Talous

Suomen Pankin Olli Rehn ohjaisi syksyn palkkaneuvotteluja: "Kotimaisten alojen ei ole syytä ylittää vientialojen työehtosopimuksia"

Suomen Pankki ennustaa hidastuvaa kasvua ja epävarmuutta. Kotimainen kulutus, investoinnit, työllisyyden parantuminen, palkankorotukset ja matala inflaatio ylläpitävät ostovoiman kasvua.
Jarkko Sirkiä
Suomen Pankin pääjohtajan Olli Rehnin mukaan on tärkeää, että julkista taloutta vahvistetaan aktiivisesti silloin, kun talous ei ole matalasuhdanteessa.

Suomen Pankki ennustaa hidastuvaa kasvua. Epävarmuus kansainvälisestä talouskehityksestä vaimentaa Suomen talouden näkymiä. Tiistaina julkaistun Suomen Pankin ennusteen mukaan BKT kasvaa kuluvana vuonna 1,6 prosenttia ja ensi vuonna 1,5 prosenttia.

Vuonna 2021 kasvu hidastuu lähelle potentiaalista vauhtiaan, 1,3 prosenttiin.

Euroalueen rahoitusolot säilyvät keveänä . EKP:n neuvoston viimeviikkoisen arvion mukaan euroalueen talouskasvu jatkuu epävarmuuden vallitessa suunnilleen aiemmin ennustetun mukaisesti.

EKP:n neuvosto päätti vahvistaa rahapoliittisen elvytyksen vaikutusta. Neuvosto ilmoitti, että ohjauskorkojen odotetaan pysyvän nykyisellä tasollaan, nollassa, ainakin vuoden 2020 puoliväliin saakka. Aikaisemmin ohjauskorkojen ilmoitettiin pysyvän nykyisellä tasollaan tämän vuoden loppuun saakka.

”EKP:n neuvosto vahvisti sitoutumistaan hintavakaustavoitteen saavuttamiseksi viestimällä, että se sitoutuu pitämään ohjauskorot nykyisellä matalalla tasollaan aikaisempaa pidempään, ainakin ensi vuoden puoliväliin saakka. Tämä vähentää epävarmuutta tulevasta korkourasta”, sanoi Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn Euro & talous -verkkojulkaisun tiedotustilaisuudessa.

Julkisen talouden tasapainoon vaikuttaa keskeisesti työllisyyskehitys, joka on viime vuosina ollut myönteistä. Työllisyysasteen pidemmän aikavälin tavoitteeksi on syytä asettaa hyvä pohjoismainen taso. Vasta hyväksytyssä hallitusohjelmassa hallitus tähtää työllisyysasteen nostoon nykyisestä 72,4 prosentista 75 prosenttiin työvoimasta vuoden 2023 loppuun mennessä.

Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa työllisyysaste on 75–78 prosentin tuntumassa.

”Mikään yksittäinen toimenpide ei nosta työllisyysastetta riittävästi, vaan tarvitaan useita uudistuksia”, totesi pääjohtaja Rehn.

Asuntorakentamisen kasvu hidastuu, mikä jarruttaa osaltaan yksityisten investointien kasvua.

Suomen Pankin pääjohtaja otti kantaa myös syksyn työehtosopimuskierrokseen ja työmarkkinapolitiikkaan. Hän peräsi koordinaatiota työmarkkinaneuvotteluihin ja palkanmuodostukseen. Rehn muistutti, että vientialat kohtaavat suoraan kansainvälisen kilpailun, ja ne ostavat runsaasti tuotantopanoksia kotimarkkinatoimialoilta:

”On perusteltua, että vientialojen työehtosopimukset asettavat kustannuskehitykselle raamin, jota muiden kotimaisten alojen ei normaalisti ole syytä ylittää”, korosti pääjohtaja Rehn.

Työehtosopimuskierroksen aloittaa syksyllä SAK:n Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuus. Metsäalat ja kemia seuraavat palkkaneuvotteluissa, jotka eri aloilla jatkuvat pitkälle ensivuoteen.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Marja Nykänen, pankkimaailman ykkösnainen – "Keskustelu pikavippiyhtiöiden kattavammasta valvonnasta on ihan asiallista käydä"

Bulgarian Georgieva valittiin odotetusti Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n johtoon

Öljyn hinta vaikuttaa Venäjään enemmän kuin talouspakotteet, arvioi Suomen Pankin asiantuntija