Talous

Suomen Pankin Olli Rehn hallitusohjelman elvytysvarasta: "Sen riittävyys testataan vasta käytännössä"

Antti Rinteen (sd) hallitus varautuu ohjelmassaan pahimman varalle miljardin euron elvytysvaralla, jos talous joutuu vakavaan häiriötilanteeseen. Riittääkö se tarvittaessa?
Kimmo Lundén
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn vastasi myös kysymykseen Euroopan keskuspankin pääjohtajanimityksestä: "EKP:n pääjohtajan tehtävään ei kampanjoida kuten politiikassa."

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn otti Suomen talousennusteen ja Euro & Talous -verkkojulkaisun tiedotustilaisuudessa kantaa myös tuoreeseen hallitusohjelmaan ja sen miljardin euron vastasykliseen varasuunnitelmaan elvytysvaroineen.

Hallitus voi kohdentaa enintään miljardi euroa, 500 miljoonaa euroa vuodessa, kertaluonteisiin menoihin talouden vakavassa häiriötilanteessa vuosina 2020–2022.

Mekanismi on kirjattu hallitusohjelman liitteisiin varalle kuin henkselit ja vyö, mikäli työllisyyskehitys ja talouskasvu vaarantuvat merkittävästi.

Suomen Pankin Rehn tähdensi, että julkista taloutta on vahvistettava silloin, kun talous ei ole matalasuhdanteessa, jotta olisi liikkumavaraa, kun talous seuraavan kerran joutuu taantumaan.

Väestön vanhenemisesta ja nuorten ikäluokkien pienentymisestä aiheutuva kestävyysvaje on pankin arvion mukaan kolme prosentti kansantuotteeseen suhteutettuna, ja julkinen talous yhä alijäämäinen.

Entä riittääkö miljardin euron elvytysvara mahdollisessa talouden vakavassa häiriötilanteessa?

Pääjohtaja Olli Rehn vastasi viitaten tohtori Sakari Hännisen aiemmin esittämään lausumaan:

"Politiikkaa tehdään aina ajassa ja paikassa. Ennakolta on vaikeaa varmasti vastata, riittääkö tietty summa jonkin tietyn taantuman hoitamiseen, jos tarvetta finanssipoliittiseen elvyttämiseen on. Toisin sanoen, jos tilanne heikkenee, silloin tämän klausuulin pätevyys ja osuvuus käytännössä testataan."

Hallitusohjelmassa yksilöity häiriötilanne voi kohdata euroaluetta tai Suomen taloutta. Suomen talouden häiriötila katsotaan vakavaksi, jos kansantuote supistuu vähintään prosentin kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä ja työttömyysaste nousee kolmen kuukauden jaksolla vähintään 0,5 prosenttiyksikköä.

Pääjohtaja Olli Rehn on ollut mukana nimitysspekulaatioissa, kun Euroopan keskuspankin pääjohtajalle Mario Draghille etsitään seuraajaa hänen siirtyessään eläkkeelle. Draghin pesti päättyy tänä vuonna. EKP:n pääjohtajan nimitys on osa laajempaa nimityskierrosta, jossa mukana ovat myös EU-komission ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja.

Rehn vastasi toimittajien kysymykseen EKP-nimityksestä:

"EKP:n pääjohtajan tehtävään ei kampanjoida kuten politiikassa. Luotan siihen, että EU-johtajat pystyvät valitsemaan tehtävään henkilön, jolla on vahva osaaminen raha- ja talouspolitiikassa, kykyä tarvittaessa ennakkoluulottomaan toimintaan ja joka omaa vahvaa luottamusta eri puolilla Eurooppaa. Kansallisuus ei saisi ratkaista, vaan kyky suoriutua haastavasta tehtävästä."

Lue lisää: Suomen Pankin Olli Rehn ohjaisi syksyn palkkaneuvotteluja: "Kotimaisten alojen ei ole syytä ylittää vientialojen työehtosopimuksia"

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Öljyn hinta vaikuttaa Venäjään enemmän kuin talouspakotteet, arvioi Suomen Pankin asiantuntija

EKP aloittaa uudelleen arvopaperien ostot markkinoilta –  talletuskorko laskee odotetusti –0,5 prosenttiin

EKP:n odotetaan ilmoittavan tänään uusista elvytystoimista – talletuskoron pudottaminen todennäköisintä