Talous

Nesteen hukkaenergia Porvoossa lämmittäisi neljänneksen pääkaupungista

Lämpö siirrettäisiin 30 kilometrin putkella ja lämpöpumpuilla.
Sanne Katainen
Kilpilahden jalostamot tuottavat runsaasti matalalämpöistä vettä, joka pystyttäisiin lämpöpumpuilla ja lämpöputkella siirtämään Helsingin kaukolämpöverkkoon.

Porvoon Kilpilahdessa sijaitsevien Nesteen ja Borealis Polymersin hukkalämmöllä voitaisiin kattaa neljännes pääkaupunkiseudun kaukolämmön tarpeesta, Nesteen, Borealiksen ja pääkaupunkiseudun energiayhtiöiden esiselvitys kertoo.

Kilpilahdessa syntyvää matalalämpöistä hukkalämpöä ei pystytä nykyisin hyödyntämään.

Esiselvityksessä tutkittiin kolmea vaihtoehtoa. Ensimmäinen vaihtoehto oli kaukolämmön tuotanto Kilpilahdessa hukkalämmöstä lämpöpumpuilla ja lämmönsiirto pääkaupunkiseudulle kaukolämpöputkella.

Toinen vaihtoehto oli matalalämpötilaisen hukkalämmön siirtäminen Kilpilahdesta pääkaupunkiseudulle merivesitunnelissa ja kaukolämmön tuottaminen pääkaupunkiseudulla lämpöpumpuilla.

Kolmas vaihtoehto oli kaukolämmön tuotanto Kilpilahdessa lämpöpumpuilla ja lämmönsiirto pääkaupunkiseudulle tunnelissa sijaitsevalla kaukolämpöputkella, mikä mahdollistaisi tunnelin käytön myös muihin tarkoituksiin.

Kilpilahden ja Helsingin Vuosaaren etäisyys on noin 30 kilometriä.

Hukkalämpöä olisi saatavissa enemmänkin, mutta sen käyttöä rajoittaa lämmön tarpeen painottuminen talveen.

Kannattavuuteen vaikuttavat merkittävästi investointien suuruus, lämpöpumppujen käyttämän sähkön hinta ja sähköveron suuruus. Lämpöpumput ovat korkeimmassa sähköveroluokassa, mikä nostaa hukkalämmöllä tuotetun kaukolämmön hintaa merkittävästi.

Lämmöntoimitukset voisivat alkaa aikaisintaan vuonna 2025.

Seuraavaksi pohditaan hankkeen jatkamista selvitysvaiheeseen.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Laajat lakot alkoivat, Neste ajoi jo jalostamonsa osin alas – vasta noin 4,5–5 prosenttia lisää palkkaa kahdelle vuodelle riittäisi Teollisuusliitolle

Energiapomoilla kovat tulot: Nesteen Lievoselle 1,7 miljoonaa, Fortumin Lundmarkille 1,5

UPM nousi suurimmaksi yhteisöverojen maksajaksi viime vuonna – potti 202 miljoonaa euroa