Talous

Haapaveden biojalostamo ja Pyhäjärven kaivoksen pumppuvoimala suurimmat energiatuen hakijat

Energiatukea on haettu 140 miljoonan euron edestä ja sitä myönnetään 40 miljoonaa.
Pyhäsalmen syvään kaivokseen suunnitellaan vesipumppuvoimalaa.

Suurimmat työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) energiatukea hakeneet hankkeet ovat Pyhäjärven Energiavarasto ja Kanteleen Voiman NordFuel-biojalostamo Haapavedelle.

Pyhäjärven suljettavaan Pyhäsalmen kaivokseen suunniteltu pumppuvoimala hakee tukea liki 31 miljoonaa euroa ja Kanteleen voima 27 miljoonaa euroa etanoli- ja biokaasutuotannolle.

Yhteensä 15 hanketta hakee investointitukea 140 miljoonaa euroa, kun ministeriön tukea on saatavissa 40 miljoonaa euroa uuteen teknologiaan.

Hakemuksista kuusi liittyy fossiilisen energian korvaamiseen, neljä on biojalostamoja ja viisi muita hankkeita. Yhteensä niiden investointikustannukset ovat 1 285 miljoonaa euroa.

Tuen myöntäminen perustuu hankkeiden väliseen vertailuun. TEM tekee tukipäätökset arviolta marraskuussa 2019.

Euroopan syvimmän kaivoksen tuotanto Pyhäjärvellä loppuu suurelta osin tänä vuonna. Kaivos on FQM:n omistama.

Pumppuvesivoimalan teho olisi vähintään 75 megawattia. Voimalassa vesi pumpataan halvan sähkön aikana ylös ja kalliin sähkön aikana vesi syöksyy alas 1400 metriä turbiinien läpi. Voimalasta saadaan säätövoimaa.

Pyhäjärvellä on myös muita kaivokseen liittyviä hankkeita, datakeskus, lämpövarasto, kalankasvatus. Kaivoksen pohjalla on 13 astetta lämpimämpää kuin maan pinnalla.

Kaivoksen sulkeminen aiheuttaa Pyhäjärvelle suoraan 400 henkilötyövuoden menetyksen.

Callio-hankkeeksi kutsuttu voimala tuottaa sähköä yhtäjaksoisesti seitsemän tuntia ja veden pumppaaminen ylös kestää yhdeksän tuntia.

Kanteleen Voiman Haapaveden biojalostamo perustuisi nykyisen reservissä olevan lämpöteholta 390 megawatin turvelauhdevoimalaitoksen käyttöön. Voimalassa tuotettaisiin puuhakkeesta liikenne-etanolia, biokaasua, sähköä, ligniiniä ja lannoitteita.

Biojalostamon tuotannon on tarkoitus käynnistyä vuonna 2021. Investoinnin arvo on 150 miljoonaa euroa.

Jalostamo loisi alueelle 350 uutta työpaikkaa.

Etanolia tulisi 65 000 tonnia vuosittain ja 250 gigawattituntia biokaasua eli laitos olisi Pohjoismaiden isoin. Laitos hakee ympäristölupaa.

Laitoksen raaka-aineena käytetään haketta, kuorta ja purua 700 000 kuutiota vuodessa.

Myös seuraavat hankkeet hakevat tukea:

BioGPaimio Oy hakee AgriBiogas-laitokseen tukea 3,8 miljoonaa euroa.

Helen Oy, Helsinki, geotermiseen lämpölaitokseen 5,5 miljoonaa euroa ja kaupunkijalostamoon 9 miljoonaa.

Lounavoima, Salon kaukolämpöverkon lämpövarastot, 4,1 miljoonaa.

Suomen Malmijalostus Oy, Suomi-akkukenno, 20 miljoonaa.

Vatajankosken Sähkö Oy, hajautettu datakeskus, 2,2 miljoonaa.

Adven Oy, biokaasulaitos Hanko, 2,7 miljoonaa.

EPV Energia Oy, sähkövarasto, 2,8 miljoonaa.

LW Aronkylä Oy, Riuttankallion tuulivoimaan ja geolämpöön perustuva CHP-laitos, 11,3 miljoonaa.

Gasum Oy, Oulu, ekovoimalaitoksen jätteestä nesteytettyä biokaasua liikennekäyttöön, 12,5 miljoonaa

Projekti GH Oy, Helsinki, Innovatiivinen energiajärjestelmä, 4,6 miljoonaa.

Kymenlaakson Jäte, Kouvola, Keltakankaan lämpökeskus, 1,2 miljoonaa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Haapaveden metsämessuilla vieraillut Juha Marttila vaati hallitukselta varoja väylänpitoon: "Kasvava metsätalous vaatii toimivan infran"

Haapavedellä olisi lähes valmis paikka puuetanolitehtaalle

Sahat tärkeitä energiantuottajia