Talous

Tutkija: Pelkästään punaisen lihan verotus toisi 80 prosenttia elintarvikkeiden hiiliveron myönteisistä ilmastovaikutuksista

Tutkimuksissa ei ole pystytty osoittamaan, että hiilivero parantaisi ruokavalion laatua. Lisäksi lihan tuotanto on tärkeä osa kiertotaloutta.
Lari Lievonen
Punaisen lihan runsaalla käytöllä on kielteisiä terveysvaikutuksia. Se on kuitenkin ravitseva ruoka-aine.

Ekonomisti ja elintarvikemarkkinoiden asiantuntija Xavier Irzin tutkimuksen mukaan hiilidioksiditonnin keskimääräinen hintaennuste, 15 euroa, vastaisi noin 18 prosentin veroa suuripäästöisille elintarvikkeille ja vähentäisi suomalaisten ruoankulutuksesta tulevia ilmastopäästöjä kahdella prosentilla.

Jos hiilitonnin hinta olisi 200 euroa, päästäisiin kahdeksan prosentin päästövähennyksiin.

Suomen osalta tärkeä tutkimustulos oli se, että suurin osa, noin 80 prosenttia hiiliveron positiivisista ilmastovaikutuksista saataisiin verottamalla punaista lihaa, ei kaikkia elintarvikkeita.

Jotta verotus vaikuttaisi valintoihin, sen on oltava tarpeeksi korkea. Alle 20 prosentin veroaste ei tuo ruokavalioon suuria muutoksia.

"Tärkeä tulos oli se, että alhainen veroaste muuttaa kulutusta vain vähän. Jos halutaan näkyvää muutosta, tarvitaan korkea vero", Irz sanoo.

Hän on tutkinut asiaa Luonnonvarakeskuksessa ja kertoo tuloksissa tutkimuslaitoksen artikkelissa.

Liha on ollut Irzille tutkimuskohteena vaikea. Euroopan liha-alan kamppaillessa kannattavuuskriisissä osa tutkimuskumppaneista päätyi jopa pitämään lihaveroa liian kiistanalaisena tutkimusaiheena.

Tutkija muistuttaa, että keskustelussa on otettava ympäristönäkökohtien lisäksi huomioon terveysvaikutukset sekä verojen oikeudenmukaisuus. Niillä pitäisi ohjata ihmisten käytöstä, ei rangaista synneistä.

"Hiiliveron vaikutus ruokavalion terveellisyyteen on hieman epäselvä. Verotus vähentää epäterveellisten ruokien kulutusta, mutta monissa tapauksissa myös tarpeellisten ravinteiden kuten vitamiinin saantia. Liha on ravitseva ruoka-aine, sekin on syytä muistaa. Emme pysty selvästi osoittamaan, että hiilivero parantaisi ruokavalion laatua. Tämä on minusta kiinnostava tulos", Irz pohtii.

Jossakin muodossa kotieläintalous on Irzin mukaan osa myös tulevaisuuden yhteiskuntaa.

"Kestävässä ruokajärjestelmässä ravinteet kiertävät, joten eläimiä on oltava jossakin. Seuraava tutkimuksen haaste onkin yhdistää ruokavaliotutkimus tuotanto- ja maankäyttömalleihin ja analysoida nykyistä paremmin, miten ruokavaliomuutos voi vaikuttaa kestävään talouteen siirtymisessä", Irz päättää.

Koko artikkeli Luonnonvarakeskuksen sivuilla: Verotuksesta vauhtia kestävään ruokavalioon? Kuluttaja ei aina valitse viisaasti

Lue lisää

Punaista lihaa saa syödä vaikka viidellä aterialla

Seepra ei päässyt raidoistaan – puolueen ay-kytkös oli liian herkkä puheenaihe Antti Rinteelle jo keväällä

Nyt on varaa

Lihatalojen mielestä kuluttajan pitää saada valita – Gröhn: Ei tarvitse syödä pelkästään lihaa