Talous

Kaupan kauhuskenaario: Vähittäiskaupan kasvu valuu kaikki ulkomaisiin kanaviin

Zalando johtaa verkossa vaatekauppaa, huhujen perusteella verkkokauppa Amazon on tulossa Pohjoismaihin ja Suomeen.
Jutta Mykrä

Kaupan liitto ennustaa vähittäiskauppojen määrän pienenevän Suomessa yli viidenneksellä vuoteen 2030 mennessä. Kauhuskenaariossa Kaupan liitto arvioi vähittäiskauppojen lukumäärän voivan pudota 11 vuodessa 40 prosentilla viime vuoden lopun vajaasta 24 000 kaupasta 2030 runsaaseen 14 000 kauppaan.

"Jos "pahin kauhuskenaario" tapahtuisi, kaikki vähittäiskaupan kasvu meneekin ulkomaisiin kanaviin", Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja taustoittaa Suomen kauppojen kannalta pessimistisempää ennustetta.

Ruotsissa erikoiskauppojen ennustetaan vähenevän jopa 30–50 prosenttia ja vähittäiskauppojen 20–35 prosenttia.

Kaupan liitto päätyi ennusteissaan kutakuinkin samoihin arvioihin Suomen markkinoilla.

Myös Kaupan liiton jäsenyritykset kuten Kesko-konserni on aiemmin tuonut tulosjulkistustensa yhteydessä julki huolensa erityisesti verkkokaupan keskittymisestä kansainvälisille toimijoille. Vaatekaupan markkinajohtajaksi Suomessa on noussut kansainvälinen Zalando. Verkkokaupan jättiläisen Amazonin tulosta Pohjoismaihin ja Suomeen on huhuttu jo pari vuotta. Toistaiseksi Amazon ei ole tehnyt mitään konkreettista, mutta:

"Suomalaisen kaupan on varauduttava, vaikkei tuhkaa kannatakaan ripotella päähän. Kun Amazon aloitti Saksassa, se otti ison markkinaosuuden verkkokaupasta", kommentoi Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi.

Ennusteensa ja kaupan yritysrakenteen ajureina 2030-luvulle liitto pitää kaupungistumisen myötä varsinkin erikoiskauppojen vähenemistä taajamista ja pienemmistä kaupungeista. Verkkokauppa palvelee kaikkialla, mutta pienempien kaupunkien ja taajamien keskustat näivettyvät. Väestön vanhetessa vanhemman väestön kulutustarpeet voivat suuntautua enemmän esimerkiksi terveyteen ja hyvinvointiin tai matkailuun kuin ruoka- tai vaateostosten kasvattamiseen. Suurilla kotimaisilla tai ulkomaisilla yrityksillä on suuremmat resurssit kehittää asiakasdatan hyödyntämistä, digitaalisia palveluja, maksamista ja logistiikkaa kuin pienemmillä.

Talouskasvu, Suomen Pankin ennustama pitkän aikavälin 1,5 prosentin potentiaalinen kasvu ei toteutuessaan luo kotimaassa toimivalle kaupalle nopean kasvun edellytyksiä.

Suurin osa yrityskadosta tapahtuu erikoiskaupassa, jonka tilannetta synkentää muun muassa ulkomaisen verkkokaupan kasvu. Uusien yritysten vaikutus kaupan alan kasvuun on ollut merkittävä, mutta uusien yritysten perustaminen kaupan alalle on vähentynyt jo pitkään, toisin kuin muualla taloudessa.

Erikoiskaupan suurimmista aloista kodintekniikan ja elektroniikan erikoiskaupassa yrityskato on ollut vaatetuksen jälkeen toiseksi suurinta. Vuosina 2010–2018 elektroniikan erikoiskaupassa yritysten määrä pieneni 24 prosenttia ja rautakaupoissa 17 prosenttia. Urheilukauppojen määrä pieneni 14 prosenttia.

Kaupan alalla tehokkaimmat ovat pärjänneet ja luova tuho on ollut kuluttajankin etu.

Miksi suomalaisomisteisia kauppoja sitten tarvitaan?

"Pääkonttoritoiminnot tuovat arvonlisää – tutkimus, suunnittelu, brändäys – tuovat arvonlisää muillekin toimialoille, kuten medialle", Kurjenoja perustelee.

Erityisen huolestunut Kaupan liitto on toimialan mahdollisuuksista työllistää myös tulevaisuudessa. Toimialana kauppa painii kovassa kansainvälisessä kilpailussa.

Työpaikkojen määrissä Kaupan liitto ennustaa vähittäiskaupan menettävän Suomessa 11 000–25 000 työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä.

Päivittäis- ja tavaratalokaupassa yritysten määrä on pienentynyt maltillisemmin kuin erikoiskaupan suuremmilla aloilla. Vaatetuksessa kehitys on ollut jyrkintä.

Tukkukaupassa automatisaatio jatkuu ja syvenee, minkä seurauksena varastotyöntekijöiden määrä pienenee.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Handelsbanken laski kasvuennustettaan: Suomen talous kasvaa tänä vuonna 1,4 prosenttia, ensi vuonna kasvua luvassa 0,7 prosenttia

Danske Bank laskee kasvuennusteitaan: Maailmantalouden vauhti hidastuu

Etla ennustaa: Hallituksen työllisyystavoite jää toteutumatta