Talous

Tutkimusnäyttöä kotitalousvähennyksen tuomista työpaikoista ei ole – hallitus suunnittelee leikkauksia työkorvauksiin ja enimmäismääriin

Hallituksella ei ole aikeita perua leikkausta, vaikka sitä on esimerkiksi kokoomuksen riveistä esitetty.
Kotitalousvähennys voi pienentyä jo vuodenvaihteessa. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Kotitalousvähennyksen vaikutukset kokonaistyöllisyyteen tai -yrittäjyyteen ovat pienemmät kuin siihen yksittäiseen alaan, mitä on tuettu. Näin arvioi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATTin tutkija Aliisa Koivisto.

"Jos kuluttajat ostavat enemmän esimerkiksi siivouspalveluita sen tultua halvemmaksi, on se kuitenkin pois muusta kuluttamisesta tai säästämisestä", hän sanoo.

Koivisto toppuuttelee huolia, joiden mukaan hallituksen kaavailema kotitalousvähennyksen leikkaus heikentäisi työllisyyttä ja olisi myrkkyä yrittäjyydelle.

"Tämä suhteellisen pieni leikkaus ei ole mikään radikaali kotitalousvähennyksen historiassa, enkä siksi hätäilisi."

Hänen mukaansa kotitalousvähennystä on sen olemassaolon aikana muutettu melkein kolmen tai neljän vuoden välein. Varsinkaan pimeän työn lisääntymisestä ei tutkijan mielestä tarvitse huolestua.

"Kotitalousvähennys ei poistu mihinkään, vaikka se vähän pienenisikin. Näkisin, että niin kauan kun on jonkinlainen vähennys, kuluttaja haluaa kuitin ja työ raportoidaan verottajalle."

Koiviston mukaan kotitalousvähennystä on tutkittu varsin vähän siihen nähden, että se on ollut käytössä nykymuotoisena vuodesta 2001 lähtien.

"Meillä on VATTissa hanke käynnissä, mutta vielä ei ole olemassa mitään sellaista todistusaineistoa, että se olisi suuresti vaikkapa kasvattanut työllisyyttä."

Kotitalousvähennys voi pienentyä jo vuodenvaihteessa. Aikataulusta päätetään syksyn budjettiriihessä, viestitti valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) STT:lle lomaltaan. Hallituksella ei ole aikeita perua leikkausta, vaikka sitä on esimerkiksi kokoomuksen riveistä esitetty.

"On hyvin mahdollista, että muutos tulisi voimaan vuoden alusta, jos hallitus niin päättää. Hallitusohjelmassa on selkeät kirjaukset työkorvauksen prosentin alentamisesta ja enimmäismäärän alentamisesta. Ne on mahdollista saada tehtyä nopeallakin varoitusajalla", sanoo valtiovarainministeriön vero-osaston hallitusneuvos Panu Pykönen.

"Ainahan se on näin, että kun kotitalousvähennystä vähän supistetaan, niin varmaan ne positiiviset vaikutukset ovat hieman pienempiä. Mutta se, että pystyttäisiin tarkemmin tekemään jotain määrällisiä arvioita, on varmastikin mahdotonta", Pykönen sanoo.

Hallitus aikoo laskea kotitalousvähennyksen osuutta työkorvauksissa 40 prosenttiin nykyisestä 50 prosentista ja palkoissa 15 prosenttiin nykyisestä 20 prosentista. Lisäksi enimmäismäärää alennetaan 2 250 euroon nykyisestä 2 400 eurosta. Omavastuuosuus ei näillä näkymin muutu nykyisestä sadasta eurosta.

Ministeri Lintilän mukaan kotitalousvähennyksen maltillinen leikkaus kuuluu niihin toimenpiteisiin, joilla lisätään verotuottoja. Hallitus on laskenut, että muutos lisää verotuottoja vuositasolla noin 95 miljoonaa euroa.

"Sillä rahoitetaan hallitusohjelmassa sovittuja lisäpanostuksia muihin kohteisiin."

Lintilän mielestä sovittua leikkausta voi pitää pienenä kun otetaan huomioon, että keskimääräinen vähennys vuonna 2017 oli noin 1 040 euroa ja suunniteltu maksimivähennys olisi vastedes 2 250 euroa.

"Muutos on suhteellisen pieni, joten sen vaikutus kotitalousvähennyksen käyttöön tulee todennäköisesti olemaan vähäinen, mutta asiaa tietenkin seurataan."

Lintilä huomauttaa, että hallitusohjelmassa on myös laaja paketti toimenpiteitä, joilla torjutaan harmaata taloutta.

Kotitalousvähennystä on kritisoitu myös siitä, että sitä hyödyntävät lähinnä hyvätuloiset. Tämän vuoksi hallitusohjelmaan on kirjattu, että hallitus selvittää uutta tukijärjestelmää, jossa kotitalousvähennyksen kaltaisesta edusta voisivat hyötyä pienituloisimmatkin.

Tätä VATTin Koivisto pitää kannatettavana.

"Monet palveluista ovat sellaisia, joita matalatuloiset eläkeläiset käyttävät osin jo pakosta, koska eivät pysty itse niitä tekemään. Se on todellinen ongelma, että on esimerkiksi eläkeläisiä, jotka eivät pysty hyödyntämään vähennystä ja joutuvat siksi maksamaan palvelusta enemmän."

Veronmaksajain keskusliitto on tehnyt laskelmia leikkauksen vaikutuksesta palveluiden käyttäjän kukkarolle. Laskelmien mukaan jos esimerkiksi on hankkinut 1  000 euron edestä kotitalousvähennykseen oikeuttavaa palvelua, kuten siivousta, vähennys leikkaantuisi nykyisestä 400 eurosta 300 euroon.

"Koska kyse on verosta tehtävästä vähennyksestä, kyseisestä kotitalouspalvelusta maksettava todellinen kustannus kallistuu näin 100 euroa", Veronmaksajien pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola valaisee sähköpostitse.

Kotitalousvähennystä voi saada kotona tai vapaa-ajan asunnolla teetetystä työstä kuten siivouksesta, remontoinnista tai lastenhoidosta.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Maaseudun kunnat voittavat mennen tullen kaupungit yritysten kohtelussa

Euroopan talousveturi hyytyy

MTV: Polttoainevero nousee – Näin paljon se näkyy lompakossasi