Talous

Vientialojen työnantajaliitot Etlan tutkimuksesta: Kikyllä ja työajan pidentämisellä on suuret työllisyysvaikutukset

"Talkootunnit eivät ratkaise Suomen kohtaloa", kommentoi Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto Etlan raporttia. 24 kiky-tunnista syntyy syksyn työmarkkinaneuvotteluissa ennennäkemätön vääntö.
Carolina Husu
"Työmarkkinaneuvotteluissa on katsottava viisi vuotta eteenpäin eikä kahta vuotta taaksepäin. Metsäteollisuuden hyvä suhdanne on sinänsä toteutunut jo lisinä palkoissa. Näkymät ovat huomattavasti heikommat kuin viime kierroksella, jolloin sopimuskorotukset olivat vuositasolla 1,6 prosenttia", sanoo Metsäteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén.

Elinkeinoelämän tutkimusliitto julkisti maanantaina tutkimusraportin työajan ja kilpailukykysopimuksen merkityksestä Suomen kilpailukykyyn ja työllisyyteen.

Vuonna 2017 kilpailukykysopimuksen osana sovittu vuosityöajan pidentäminen 24 tunnilla ilman erillistä korvausta luo jatkuessaan 8 000–16 000 työpaikkaa vuoteen 2022 mennessä arvioivat tutkimusjohtaja Antti Kauhanen ja Markku Lehmus Etlan tutkimuksessa.

Tutkimuksen "Työaika, työllisyys ja kilpailukyky" olivat teettäneet vientiteollisuuden työnantajaliitot Teknologiateollisuus ry, Kemianteollisuus ry ja Metsäteollisuus ry.

Raportti käsittelee työaikoja kilpailukyvyn näkökulmasta ja vientiliitot ovat teettäneet sen lähiviikkoina käynnistyviä syksyn työmarkkinakierroksen palkkaneuvotteluja varten. Kilpailukykysopimuksessa sovitusta 24 tunnin työajan lisäyksestä työnantaja- ja palkansaajaliitot ovat jyrkästi eri mieltä siitä, sovittiinko lisätyöaika kolmeksi vuodeksi vai pysyväksi.

Syksyllä liittokohtaisesti käytävissä työehtosopimusneuvotteluissa niin palkat kuin työaikakin ovat periaatteessa neuvoteltavissa.

Vientialojen kolme merkittävintä työnantajaliittoa haluavat jatkaa työajan pidennystä, ja Etlan tuore tutkimus antaa perusteet lisätuntien merkitykselle niin työllisyydelle, kansantaloudelle kuin vientiteollisuuden kilpailukyvylle kansainvälisessä kilpailussa.

Kiky-sopimuksessa työajan pidennys ilman korvausta oli yksi osa, toinen ja palkansaajaliittojen arvion mukaan merkityksellisempikin oli työnantajan sosiaaliturvamaksujen ja verotuksen keventämisellä.

"Kilpailukykysopimus nosti työllisyyttä ja paransi Suomen kilpailukykyä. Työajan pidennyksen osuus työllisyyden parantumisesta oli noin 40 prosenttia, loput kilpailukykysopimuksen työllisyysvaikutuksista selittyvät sosiaaliturvamaksujen ja verotuksen keventämisellä", kirjoittavat Etlan tutkijat Antti Kauhanen ja Markku Lehmus raportissaan.

Tutkijat ovat arvioineet työajan pidennyksen vaikutusta työllisyyteen ekonometrisella mallilla vuoden 2016 talousdatan ja työajan jouston merkityksellä sekä tarkentuneilla vuoden 2018 talouden tilastotiedoin. Työajan pidennyksen jatkuessa vuoden 2022 loppuun, Etlan tutkijat arvioivat työajan pidennyksen lisäävän työllisyyttä 8 000–16 000 henkilöllä. Raportissa on käytetty ekonometrista mallinnusta, jolla on pystytty arvioimaan kiky-sopimuksen työajan pidennysosan vaikutusta erikseen.

Vuoden 2022 loppuun mennessä Suomen bkt on jo 1,7–2 prosenttia korkeammalla tasolla verrattuna tilanteeseen, jossa kilpailukykysopimusta ei oleisi tehty lainkaan.

Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle arvioi, että Teknologiateollisuuden neuvotteluissa työajan pidennyksellä on erittäin suuri merkitys, pystytäänkö työllisyydessä saavuttamaan hallituksen 75 prosentin työllisyysastetavoite. Vientialojen yrityksissä työajan pidennys on yritysjohtajien mukaan lisännyt tuotantoa ja helpottanut töiden järjestelyjä.

Teknologiateollisuus ja palkansaajia edustava Teollisuusliitto aloittavat syksyn työmarkkinakierroksen.

Kemianteollisuus ja Metsäteollisuus ovat syksyn aikataulussa seuraavat palkkaneuvottelijat – niiden sopimukset työntekijäliittojen kanssa päättyvät marraskuun lopussa. Kemianteollisuuden työmarkkinajohtajan Minna Etu-Seppälän mukaan kikyllä on ollut selviä positiiivisia hintakilpailukykyvaikutuksia. Globaalisti toimivissa yrityksissä myös sisäinen kilpailu investoineista on kovaa.

Metsäteollisuuden työmarkkinajohtajan Jyrki Hollménin mukaan tutkimuksella on tuotu tietoa "varsin tunnepitoiseen keskusteluun" työajasta.

Keskustelu 24 kiky-tunnista käy nyt tosi kuumana kentällä – palkansaajaliitosta ja toimialasta riippumatta.

"Talkootunnit eivät ratkaise Suomen kohtaloa", otsikoi Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto kommenttipuheenvuoronsa liiton tiedotteessa.

Kilpailukykysopimuksella on Teollisuusliiton mukaan ollut myönteinen vaikutus Suomen kilpailukykyyn ja talouteen. Se on ollut yhtenä osatekijänä vaikuttamassa nousukauteen, jota edelleen elämme.

"Kikyn vaikutusta ei kuitenkaan pidä yliarvioida. Varsinkin sen työajan palkattoman pidennyksen osuutta liioitellaan julkisuudessa surutta. Teollisuusliiton sopimusaloilla lisätunteja on tehty hyvin kirjavasti, ja vaikutukset ovat olleet hyvin vaihtelevia", Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto kommentoi.

Liiton teknologiasektorilla työajan keskimääräinen pidennys on ollut 17,7 tuntia. Pidennys sovittiin määräaikaiseksi ja se on jo irtisanottu päättymään tämän vuoden lopussa. Teollisuusliitto tavoittelee palkattomien lisätyötuntien poistamista myös niissä 25 sopimuksessaan, joissa pidennys on mukana sopimustekstissä.

Etlan maanantaina julkaiseman raportin mukaan Euroopan pisin viikkotyöaika on Kreikassa. Aalto ihmettelee, Kreikastako suomalaiset työnantajat ovat nyt hakemassa mallia?

Etlan raportin mukaan kokoaikaisten työntekijöiden viikkotyötunnit ovat Suomen teollisuudessa noin puoli tuntia lyhemmät ja toiseen kilpailijamaahan Saksaan nähden tehtyjä viikkotyötunteja kertyy keskimäärin kaksi vähemmän. Osa-aikaisten kohdalla suomalaisten osa-aikaisten työllisten viikkotyöajassa ero EU:n keskiarvoon on hieman yli tunti viikossa.

Lue lisää:

Etlan tutkimus: Kiky nosti työllisyyttä ja paransi Suomen kilpailukykyä

Jukka Pasonen
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Yhteistyötä ja etujärjestöpolitiikkaa

Etla: Kilpailun vapauttaminen teki busseista houkuttelevamman vaihtoehdon

Puukauppa viriää verkkaisesti lomakauden jälkeen