Talous

Maaseudun kunnat voittavat mennen tullen kaupungit yritysten kohtelussa

Ydinmaaseudulla toimivista yrityksistä 43 prosenttia antoi kuntapäättäjien toiminnasta hyvän arvosanan. Vuorovaikutus yrittäjien kanssa on yhteistyössä avainasemassa.
Jukka Pasonen
Ydinmaaseudulla toimivat yritykset olivat tyytyväisimpiä kuntapäättäjiensä toimintaan. Työvoimapula vaivasi eniten kaupunkien läheisen maaseudun yrityksiä.

Elinkeinoelämän keskusliiton tekemän kyselyn mukaan yritykset kokevat poliitikkojen toimivan huomattavasti paremmin maaseudulla kuin kaupungeissa.

Yrittäjät arvioivat yleensä kuntapäättäjiä melko kriittisesti, EK:n johtava asiantuntija Jari Huovinen kertoo.

"Aineistosta näkyy, että ydin- ja harvaanasutulla maaseudulla yrittäjät ovat tyytyväisempiä."

Syynä on erityisesti kolmen hyvän yritysilmaston elementin toteutuminen.

"Kun kunta tekee päätöksen, sen vaikutukset yrittäjiin on arvioitava kattavasti ja monipuolisesti niin, että erityyppiset yritykset huomioidaan", Huovinen kuvailee.

"Toiseksi kunnan ja yritysten työnjaon on oltava selkeä. Silloin yrityksillä on hyvät toimintamahdollisuudet."

Kolmas ja tärkein elementti on tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu, Huovinen painottaa.

"Tämä toteutuu maaseudulla kohtuullisen hyvin. Suurin kritiikki yrityksiltä on, että pitkään alueella toimineet pienyrittäjät unohdetaan. Jos yritys on toiminut kunnassa 20 vuotta eikä sitä ole kertaakaan lähestytty, vuorovaikutus on hoidettu huonosti."

Usein kunnat panostavat uusiin yrityksiin ja suuryrityksiin, mikä sekin on tietysti tärkeää.

Ydinmaaseudulla toimivista yrityksistä 43 prosenttia antoi kuntapäättäjien toiminnasta hyvän arvosanan. Harvaan asutulla maaseudulla 34 prosenttia antoi arvosanaksi hyvän.

Kaupungeissa hyvän arvosanan antoi 25 prosenttia vastaajista ja kaupunkien läheisellä maaseudulla 24.

"Maaseudulla toimintaympäristö voi olla palautteen suhteen armottomampi: kuntapäättäjät saavat toimistaan ehkä välittömämmin palautetta ja joutuvat siksi pohtimaan päätösten vaikutukset yrityksille jo ennakkoon", Huovinen arvioi.

"Kaupungeissa yritysten lukumäärä on jo niin suuri, ettei henkilökohtaista suhdetta synny niin helposti."

Työvoiman saanti nousi kyselyssä erityisen vaikeaksi kaupunkien läheisellä maaseudulla ja harvaan asutulla maaseudulla toimiville yrityksille.

"Vaikeudet löytää osaajia voivat johtua viime vuosien kovasta vientipaineesta", Huovinen pohtii.

Elinkeinopolitiikalle yritykset antavat kaupungeissa arvosanaksi 9, kun 20 on maksimi. Kaupunkien läheinen maaseutu ja harvaan asuttu maaseutu saavat arvosanakseen 11. Ydinmaaseudun arvosana on 15.

Koko Suomessa 33 prosenttia yrityksistä on sitä mieltä, että kuntapäättäjien toiminta on heikkoa. 28 prosenttia pitää sitä hyvänä.

Länsi-Suomessa kuntapäättäjien toimintaa pitää hyvänä 36 prosenttia ja Itä- ja Kaakkois-Suomessa 23 prosenttia.

EK:n kyselyyn vastasi 1 134 yritysjohtajaa eri puolilta Suomea. Yritykset ovat työnantajayrityksiä ja edustavat eri toimialoja. Vastaajista 265:n kotikunta sijaitsi ydin- tai harvaan asutulla maaseudulla.

Kysely on osa EK:n kuntarankingia.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Osaamisen merkityksestä

EK:n johtava ekonomisti tylyttää Antti Rinnettä: ”Hänen kommenteistaan paistaa, ettei ikävää totuutta haluta sanoa”

Pääministeri Antti Rinne haluaa satojatuhansia suomalaisia takaisin töihin – "Ei käy, että terve työikäinen ihminen ei osallistu hyvinvoinnin rahoittamiseen"