Talous

Katso video: Perinteikäs teollisuuspaikkakunta sai uuden alun – "Biotuotetehdas luo taloudellista ja henkistä uskoa tulevaan"

Keskisuomalainen vajaan 20 000 asukkaan Äänekoski oli hiipuva perinteisen raskaan teollisuuden paikkakunta. Huhtikuussa 2015 kehityksen suunta kääntyi, kun investointipäätös uudesta 1,2 miljardin arvoisesta biotuotetehtaasta varmistui.
Petteri Kivimäki
Äänekosken biotuotetehdas on vaikuttanut myönteisesti koko Keski-Suomen maakunnan talous- ja työllisyyskehitykseen.

2010-luvun alkuvuodet olivat Äänekoskella alavireisiä.

Paikkakunnan suuri paperitehdas suljettiin vuonna 2011 ja suomalaisesta metsäteollisuudesta puhuttiin tuolloin auringonlaskun alana.

Huhtikuussa 2015 tehtiin päätös Metsä Groupin Äänekosken uuden biotuotetehtaan rakentamisesta. Hankkeen arvo kohoaa peräti 1,2 miljardiin euroon.

Äänekosken kaupunginjohtajana vuodesta 2014 toiminut Matti Tuononen kuvailee biotuotetehtaan paikallisia vaikutuksia järisyttäviksi.

"Onhan muutos ollut valtava. Täällä oli melko lannistunut mieliala ja tulevaisuudenusko oli kateissa. Kun Äänekosken uuden biotuotetehtaan investointipäätös tehtiin, alkoi se mielialakin täällä tasaisesti nousta", Tuononen kuvailee.

"Kun tehdään näin valtaisa investointipäätös, sen heijastevaikutukset kantavat laajalle. On puhuttu yhteensä noin 1 500 uudesta työpaikasta koko Keski-Suomen maakunnassa", Tuononen sanoo.

Valtaosa uusista työpaikoista on syntynyt metsäkoneurakoinnin ja logistiikan piiriin.

Rakennusvaiheessa tehdashanke työllisti yhteensä 13 500 henkilöä koko projektin aikaan. Parhaimmillaan rakennustyöntekijöitä oli töissä samanaikaisesti 3 400.

Uuden biotuotetehtaan avajaisia vietettiin lokakuussa 2017.

"Kesäkuusta 2018 lähtien tehdasalueella on käynyt vierailijakeskuksen kautta 11 000 vierailijaa. Kun tällainen ihmismäärä ohjautuu paikkakunnalle, se näkyy vahvasti majoitusvuorokausissa ja palveluissa", Äänekosken biotuotetehtaan tehtaanjohtaja Ilkka Poikolainen toteaa.

Suurhanke on myös tuonut lukuisia infrastruktuurihankkeita Keski-Suomen maakuntaan.

Nelostietä on levennetty ja perusparannettu uusilla liikennejärjestelyillä Äänekosken kohdalta. Nelostie Jyväskylän Kirristä Tikkakoskelle muuttuu lähivuosina nelikaistaiseksi.

Jyväskylä–Äänekoski -rata sähköistettiin ja rakennettiin suurimmaksi osaksi uudelleen.

Myös alemman tieverkon kuntoa on parannettu niin Äänekoskella kuin maakunnassa laajemmin.

"Biotuotetehdas toi nämä satojen miljoonien eurojen infrahankkeet maakuntaan. Ne tulivat mahdollisiksi, kun valtakunnantasolla katsottiin, että tämän Äänekosken tehdashankkeen painoarvo on niin suuri", kaupunginjohtaja Tuononen pohtii.

Paikallisilla kuntapäättäjilläkin oli lusikkansa sopassa, kun väylähankkeita lobattiin maakuntaan.

"Silloin 2010-luvun alussa vallassa oli Kataisen hallitus, jossa Antti Rinne (sd.) oli valtiovarainministeri ja Lauri Ihalainen (sd.) työministeri. Teimme täkäläisen karvalakkivaltuuskunnan voimin vierailun näiden vastuuministereiden pakeilla", Tuononen muistelee.

Kaupunginjohtajan mukaan vierailu kannatti, sillä 160 miljoonan euron arvosta Keski-Suomen infrastuktuurihankkeita siirtyi sen jälkeen valtion budjettiraamien sisälle.

"Ennen karvalakkivaltuuskuntaa näistä hankkeista ei ollut budjetissa euroakaan, joten saattoi vierailullakin olla vaikutuksensa asiaan."

Talouskasvu käynnistyi Keski-Suomessa huomattavasti muuta maata aiemmin, syksyllä 2015. Koko maa pääsi kasvuvauhtiin vasta vuotta myöhemmin.

Keski-Suomessa mitattiin vuonna 2016 liikevaihdon kasvua 4,2 prosentin edestä, kun koko Suomen kasvu matoi vielä 1,3 prosentin tasolla.

Kun uusi biotuotetehdas alkoi loppuvuodesta 2017 jauhaa sellua, kiihtyi kasvu Äänekoskella huimasti.

Vuonna 2018 Äänekosken seudun liikevaihto kasvoi peräti 12,2 prosentilla, kun koko maan keskiarvo oli 5,4 prosenttia.

Vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä seudulla mitattiin edelleen 10,2 prosentin kasvuluvut. Esimerkiksi Keski-Suomen maakuntakeskus Jyväskylä jäi kahteen prosenttiin.

Vuonna 2017 Keski-Suomen viennin kasvu oli 16,6 prosenttia plussalla, kun valtakunnallinen viennin kasvuluku oli 8,4 prosenttia.

Viennin kasvu on ollut kuitenkin hiipumaan päin. Vielä viime vuonna Keski-Suomessa mitattiin 9,1 prosenttia kasvua viennissä, mutta kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä luku oli 0,1 prosenttia.

Äänekosken kuntatalous on keinahtanut reilussa puolessa vuosikymmenessä alijäämäisestä reippaasti ylijäämäiseksi.

"Aloitin työskentelyn Äänekosken kaupungissa talousjohtajana vuonna 2013. Silloin oli 10 miljoonaa alijäämää kaupungilla ja nyt on yli 9 miljoonaa ylijäämää. Vaikka on investoitu vahvasti, niin talous on kohentunut vajaalla 20 miljoonalla eurolla", kaupunginjohtaja Tuononen kertoo.

Äänekoskella on viime vuosina investoitu kouluihin ja päiväkoteihin peräti 70 miljoonalla eurolla. Lisäksi keskustaa ehostetaan.

"Nämä investoinnit olisivat toteutuneet joka tapauksessa ilman biotuotetehdastakin. Kiinteistöt olivat päässeet rempalleen ja niille oli tehtävä jotain", Tuononen sanoo.

Paikkakunta on saanut myös uuden terveyskeskuksen ja monitoimihallin.

Tuonosen mielestä suurinvestoinnin psykologinen vaikutus näkyy ja tuntuu.

"Tehdas tuli hyvään aikaan luomaan henkistä ja myös taloudellista uskoa omaan tekemiseen. Kun tulee yksi näin jättimäinen investointi, se rohkaisee pienempiäkin yrityksiä. Olemme todistaneet positiivista yritysinvestointien ketjureaktiota", Äänekosken kaupunginjohtaja summaa.

Petteri Kivimäki
Äänekosken taloustilanne on kohentunut reippaasti 2010-luvun aikana. Kaupunginjohtaja Matti Tuonosen mukaan vielä suurempi muutos on tapahtunut paikallisten asenteissa. Alavireinen ilmapiiri on vaihtunut tulevaisuususkoon.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Valtiovarainministeriö laskee hallituksen työllisyystavoitteen jäävän haaveeksi, ellei merkittäviä lisätoimia tehdä

Valtiovarainministeriö laskee hieman ennustettaan Suomen talouskasvusta: Tänä vuonna kasvua 1,5 prosenttia

Valtiovarainministeriö esittelee uuden talousennusteensa