Talous

Omakotiliitto lyttää Carunan hinnankorotuksen: "Eikö mikään riitä?"

Liitto pitää verkkoyhtiöiden takuutuottoa "räikeänä ylilyöntinä" ja vaatii tuoton sitomista peruskorkoon. Lisäksi se haluaa toimitusvarmuusinvestoinneista vaihtoehtoisia laskelmia, jolloin säästöä saataisiin jopa miljardi euroa. "Maakaapelointi on ylivoimaisesti kallein ja tuottoisin tapa verkkoyhtiöille."
Kari Salonen
Toimitusvarmuusinvestoinneista voitaisiin säästää jopa miljardi euroa, jos esimerkiksi kalliille maakaapeloinnille etsittäisiin vaihtoehtoja, sanoo Omakotiliitto.

Suomen Omakotiliitto tyrmää sähköverkkoyhtiö Carunan tuoreet hinnankorotukset.

Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen pitää pöyristyttävänä Carunan tiistaista ilmoitusta, jonka mukaan siirtomaksuhintoihin tulee liki neljän prosentin korotus marraskuun alusta.

”Eikö verkkoyhtiöille mikään riitä? Nyt kun lainsäädäntöön ollaan tuomassa menetelmää, joka mahdollistaa verkkoyhtiöille jatkuvan maksimituoton perinnän, verkkoyhtiöt jatkavat korkeita hinnankorotuksia. Perustavanlaatuinen kysymys on, eikö sääntelyn tulisi turvata heikommassa asemassa olevan kuluttajan tilanne eikä kasvattaa monopoliyhtiöiden tuottoa?”

Omakotiliiton mukaan hintojen korotusvauhti on kiihtynyt, sillä viime vuonna lähes 40 verkkoyhtiötä ja tänä vuonna jo 20 on ilmoittanut hinnankorotuksista.

"Sähkömarkkinalakiin on tulossa verkkoyhtiöiden pyynnöstä muutos, joka antaa mahdollisuuden pidentää alituoton perintää asiakkailta neljän vuoden sijaan peräti kahdeksaan vuoteen. Energiavirasto määrittelee valvontamallissaan sähköverkkoyhtiöille kokonaishinnoittelutason", Omakotiliitto selvittää.

"Jos yhtiö ei ole pystynyt nostamaan hintaa tämän neljän vuoden aikana tuohon kokonaishinnoittelutasoon, yhtiölle syntyy alijäämää eli alituottoa. Alituotolla tarkoitetaan siis sitä erotusta, minkä verran yhtiö olisi voinut periä siirtomaksuja yhtiön maksimituoton puitteissa verrattuna siihen, mitä yhtiö on laskuttanut. Siirtomaksujen korotuskatto, 15 prosenttia, hillitsee vuosittaisia kertakorotuksia."

Liitto huomauttaa, että Caruna sai keväällä hakemuksesta mahdollisuuden pidentää tasausjaksoa kertaluontoisesti, mutta ilmoitti nyt kuitenkin nostavansa siirtohintoja. Elenia ilmoitti heinäkuussa 6,5 prosentin korotuksesta.

Sähköverkkoyhtiöitä valvoo Energiavirasto neljän plus neljän vuoden jaksoissa, ja yhtiöille asetetaan kohtuullinen tuotto. Viimeisen neljän vuoden aikana tuottoprosentti on keskimäärin yli 6,8 prosenttia ja tänä vuonna hieman yli kuusi prosenttia.

”Nykyisessä nollakorkomaailmassa, jossa väläytellään negatiivista talletuskorkoa myös kuluttajille, verkkoyhtiöiden monen prosentin takuutuotto on räikeä ylilyönti. Kohtuullinen tuotto tulee määrittää vähäiseksi tuotoksi ja tuotto tulee sitoa peruskorkoon. Verkkoyhtiöt ovat monopoleja ja yhtiöt pystyvät vähentämään kaikki kulunsa. Sen lisäksi yhtiöille taataan vielä kohtuuttoman kova tuotto”, Savolainen suomii.

Ensi vuonna alkaa valvontajakson jälkimmäinen neljän vuoden periodi, hän huomauttaa.

"Investoinnit siirtyvät taajamista haja-asutusalueille, ja investointien määrä kasvaa merkittävästi. Se, että sähköverkot kaivetaan haja-asutusalueella maan alle, ei välttämättä ole älykästä toimintaa eikä varsinkaan tee siitä älyverkkoa."

Savolaisen mukaan LUT-yliopiston tuoreen tutkielman mukaan perusteella toimitusvarmuusinvestoinnit voitaisiin tehdä jopa miljardi euroa arvioitua edullisemmin.

"Verkkoyhtiöiden sääntelyä tulee siksi tarkentaa myös investointien osalta ja yhtiöiltä edellyttää investointien kustannustehokkuutta haja-asutusalueille sekä vaihtoehtoiset investointilaskelmat eri menetelmille. Tällöin voidaan osoittaa, että ehdotettu investointitapa on kustannustehokkain. Maakaapelointi on ylivoimaisesti kallein tapa ja tuottoisin verkkoyhtiöille”, Savolainen toteaa tiedotteessa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Sähkönsiirron tuottoprosentti on roimasti liian korkea – kuluttajat maksavat, Omakotiliitto ja Suomen Sähkönkäyttäjät arvostelevat

Suomessa sähkö roimasti naapuria kalliimpaa – manipulaatiosta epäilyjä

Hallitus tiukentaisi sähkönsiirron hinnankorotusten sääntöjä – kuluttajien hintoihin ei vaikutusta pitkällä aikavälillä