Talous

Sähkönsiirron tuottoprosentti on roimasti liian korkea – kuluttajat maksavat, Omakotiliitto ja Suomen Sähkönkäyttäjät arvostelevat

Ruotsissa tuottoprosentti alennettiin reilusti alle Suomen kuuden prosentin tason.
Sanne Katainen
Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen ihmettelee, miten monopoliyhtiöille on annettu oikeus periä omakotiasujilta ja muilta sähkön kuluttajilta kohtuutonta sähkön hintaa.

Jakeluyhtiöiden sähkön siirrosta saama yli kuuden prosentin riskitön tuotto on rankasti liian korkea, Omakotiliitto ja Suomen Sähkönkäyttäjät (Elfi) arvostelevat.

"Laskun maksavat sähkön kuluttajat korkeina siirtohintoina", Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen sanoo.

Elfi ja Omakotiliitto sitoisivat kohtuullisen tuottoprosentin peruskorkoon, jonka päälle maksettaisiin tietty preemio eli lisä. Peruskorko on nykyisin nollassa.

"Sopiva tuotto voisi olla 1–3 prosenttia", Savolainen arvioi.

Ruotsissa alennettiin asetuksella siirtoyhtiöiden pääoman kohtuullinen tuottoprosentti 3,92 prosenttiin aiemmasta 8,35 prosentista.

Suomessa tuottoprosentti on alentumassa hiljakseen, toissa vuonna prosentti oli yli 7 prosenttia ja tänä vuonna 6,20 prosenttia. Vuonna 2022 prosentti laskisi viiteen prosenttiin.

Savolainen ihmettelee, miksi sähköyhtiöiden riskitön tuotto on noin korkea. "Sen päälle tulee vielä toiminnan liikevoitto."

"Ei ihme, että kansainväliset pääomasijoittajat ovat kiinnostuneet ostamaan suomalaisia sähköyhtiöitä, koska ne tekevät monopoliasemassa kovaa tulosta täysin riskittömästi."

Suurimmat pääomasijoittajien yhtiöt Suomessa ovat Elenia, Caruna ja Loiste eli Kajave. Elenia on nostanut sähkön siirtohintaa tänä vuonna 6,5 prosenttia ja viime vuonna yli 6 prosenttia, Caruna tänä vuonna yli 4 prosenttia.

Savolaisen mielestä tuottoprosenttia pitäisi pystyä laskemaan myös Suomessa Ruotsin tavoin. "Tuskinpa maat ovat niin erilaisia, että prosenteissa voi olla noin iso ero."

Sähkön siirrossa tulisi edellyttää myös kustannustehokkuutta. "Nyt tietyt yhtiöt siirtävät ilmajohtoja pelkästään maakaapeleiksi. Se on ylivoimaisesti kallein tapa saada verkosta säävarma, mutta samalla yhtiöille kannattavin."

"Usein olisi järkevämpää rakentaa ilmajohto tien varteen, sen kustannus jää puoleen maakaapelista."

Yhtiöt pystyvät nostamaan siirrosta perittyä hintaa sen mukaan, mitä enemmän verkkoon investoidaan.

Lappeenrannan yliopistossa tehty tutkimus verkkoinvestoinneista kertoo, että yhtiöt saavat maakaapelista lähes 30 000 euron tuoton kilometriltä 40 vuodessa, kun ilmajohdosta tien varteen tuottoa tulee vain 6 000 euroa.

"Ei ihme, että esimerkiksi Caruna on kertonut tekevänsä lähes pelkästään maakaapelointia."

"Voi kysyä, mikä on verkkoyhtiön päätavoite: Verkon pitäminen kunnossa vai voiton tavoitteleminen", Savolainen ihmettelee.

Tutkimuksen mukaan verkkoinvestoinneista voitaisiin leikata yli miljardi euroa, jos kaapelia ei vietäisi saariin tai pienkohteisiin tai kylä voisi tuottaa itse sähkönsä. Maatilat hoitavat katkot aggregaateilla.

Hallitus on alentamassa siirtohintojen vuotuista 15 prosentin korotuskattoa sekä pidentämässä jakeluyhtiöiden alituottojen tasausjaksoa neljästä kahdeksaan vuoteen, elinkeinoministeri Katri Kulmuni (kesk.) kertoo.

"Lakiesitykset ovat tulossa eduskuntaan syysistuntokaudella."

Muita verkon uudistamiseen ja siirtohintoihin liittyviä lakimuutoksia selvitellään ministeriössä. "On tärkeää katsoa läpi, onko jakeluyhtiöiden tuoton sääntely ajan tasalla.”

Kulmunin mukaan Ruotsin ja Suomen tuottoprosentit eivät mene aivan yksi yhteen toistensa kanssa esimerkiksi sähköverkon arvostamisen osalta.

Syksyn lait eivät todellisuudessa vaikuta kuluttajien sähkölaskuun Savolaisen mukaan juuri lainkaan. "Jos hallitus todella haluaa vaikuttaa, tulee alentaa tuottoprosenttia ja velvoittaa yhtiöt vetämään kaapelit kustannustehokkaasti."

"Energiavirasto toimii riippumattomana sähköyhtiöiden valvojana, mutta eduskunnan pitäisi lähettää sinne vahva viesti tuottojen kohtuullistamisesta. Vuodet 2020–2024 ovat kaikkein tärkeimmät, koska silloin verkon rakentamiskustannukset paisuvat korkeimmilleen Lappeenrannan tutkimuksen mukaan", Savolainen sanoo.

Omakotiasukkaita huolestuttaa asumismenojen nopea kasvu verrattuna käytettävissä oleviin tuloihin.

"Kiinteistöverot ja vesimaksut nousevat vauhdilla, kun monet kunnat pyrkivät paikkaamaan tulojaan sitä kautta", Savolainen toteaa.

"Kiinteistöverot ovat moninkertaistuneet 2000-luvulla ja pelkona on, että tilanne huononee. Valtiovarainministeriö on esittänyt, että pientalojen verotusarvon tulisi olla neliötä kohti isompi kuin kerrostalon."

Energiaviraston johtaja Veli-Pekka Saajo toteaa, että viraston laskelmien mukaan nykykäytännöllä verkkoyhtiöiden kohtuullinen tuottoprosentti on tulossa alaspäin.

Ruotsissa hallitus alensi tuottoprosenttia asetuksella ja nyt EU-tuomioistuin tutkii, onko siellä menetelty oikein, koska päätösvallan tulisi kuulua riippumattomalle Energiavirastoa vastaavalle laitokselle.

Energiavirasto aikoo kehittää ensi vuonna ohjeita ja laskentamenetelmiään, mutta Saajon mukaan virastossa ollaan tyytyväisiä nykytilanteeseenkin. "Tuottoprosentti on nyt 6,20 ja ollaan tulossa Ruotsin tasolle noin neljään prosenttiin vuosikymmenen puolivälissä."

Virasto voi tehdä lakialoitteita, joiden perusteella esimerkiksi kulutusjousto ja sähkövarastot otettaisiin verkoissa entistä paremmin huomioon. "Esimerkiksi Tampereen yliopisto tutki, että alueella olisi 3 300 kohdetta, joissa sähkön varastointi olisi kannattavampaa kuin investoinnit verkkoon."

"Uutta lakia valmisteltaessa tulee ottaa joustot, väestön kehitys ja investointien elinkaari tarkasteluun. Viraston vetämä Älyverkkofoorumi selvittää asiaa."

Jukka Pasonen
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Hallitus aikoo korottaa kaivostoiminnan haittoja korvaavia vakuusmaksuja, sanoo elinkeinoministeri Kulmuni

Katri Kulmuni kommentoi MT:n perhekyselyä: "Antaa paljon kirittävää keskustalle"

Valtaosa suomalaisista tukee työ- ja elinkeinoministeriön tavoitetta: Valtiollisia työpaikkoja halutaan alueellistaa Helsingistä muualle maahan