Talous

Valtiovarainministeriö saattaa maanantaina joutua alentamaan arviotaan Suomen talouskasvusta

Viime viikkoina monet talousennusteiden laatijat ovat ennakoineet Suomelle luultua nopeammin hidastuvaa talouskasvua.
Vesa Moilanen
Edellisessä ennusteessaan kesäkuussa VM arvioi Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 1,6 prosenttia ja ensi vuonna 1,2 prosenttia.

Valtiovarainministeriö (VM) voi joutua tarkistamaan alaspäin arviotaan Suomen talouskasvusta, kun se esittelee uuden talousennusteensa maanantaina.

Edellisessä ennusteessaan kesäkuussa VM arvioi Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 1,6 prosenttia ja ensi vuonna 1,2 prosenttia.

Alkukesän jälkeen heikkoja talousuutisia on kantautunut etenkin Euroopasta. Maanosan suurimman talouden Saksan on ennakoitu vajonneen taantumaan kolmannella vuosineljänneksellä. Britannian EU-eroon liittyvä epävarmuus jatkuu, eikä Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppasota edelleenkään osoita laantumisen merkkejä.

Kotimaassa työllisyysasteen nousu on lähes pysähtynyt tänä vuonna. Kuluttajien luottamus Suomen talouden kehitykseen on suorastaan romahtanut vuoden takaisesta, vaikka usko omaan talouteen on säilynyt yhä verrattain hyvänä.

Viime viikkoina monet talousennusteiden laatijat ovat ennakoineet, että Suomen talouskasvu on hidastumassa aiemmin luultua nopeammin.

Synkimmän ennusteen on tarjoillut OP-ryhmä, jonka mukaan bruttokansantuote kasvaa ensi vuonna vain puoli prosenttia. Danske Bank haarukoi ensi vuodelle 0,8 prosentin ja Nordea tasan yhden prosentin talouskasvua.

Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) kommentoi elokuun lopulla, että Suomen kasvuluvut saattavat pian alkaa nollalla.

"Jos kaikki eskaloituu, on hyvin lähellä, että mennään nollalla alkavaan kasvuun."

Ministeriön virallisten talouslukujen ruuvaaminen alaspäin tarkoittaisi, että pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksella olisi edessään entistä kovempi urakka tavoitteidensa saavuttamiseksi.

Hallitusohjelman mukaan työllisyysaste pitäisi saada hilattua 75 prosenttiin vuoteen 2023 mennessä. Lisäksi julkinen talous pitäisi tasapainottaa hallituskauden aikana.

Kesäkuun ennusteessa VM ei pystynyt ottamaan huomioon Rinteen hallituksen talouslinjauksia, koska hallitus oli vasta aloittanut työnsä eikä konkreettisia päätöksiä ollut tehty.

Nyt julkaistavaan uuteen ennusteeseen on saatu mukaan syyskuun budjettiriihen päätökset, jotka koskevat valtion ensi vuoden budjettia tai lähivuosien julkisen talouden kehyksiä.

"Se vaikuttaa erityisesti julkisen talouden lopullisiin ennustenumeroihin", sanoi VM:n kansantalousosaston päällikkö Mikko Spolander STT:lle.

Spolanderin mukaan ennusteeseen sisältyvät muun muassa Rinteen hallituksen päätökset pysyvistä menolisäyksistä ja niin sanotuista tulevaisuusinvestoinneista.

Hallitus on lisäämässä valtion pysyviä menoja 1,1 miljardilla eurolla ensi vuodelle. Hallitusohjelmassa sovituista 1,23 miljardin euron pysyvistä menolisäyksistä suurin osa on siten toteutumassa heti ensi vuodesta alkaen.

Rinteen hallituksen työllisyyspolitiikan vaikutuksia ei Spolanderin mukaan kannata yrittää arvioida VM:n maanantain ennusteen perusteella. Hän huomauttaa, että esimerkiksi työllisyyskeinoja kartoittavien kolmikantaisten työryhmien savotta on vielä kesken.

Hallitus on sopinut, että keinot 30  000 lisätyöllisen saamiseksi pitäisi löytää elokuun 2020 budjettiriiheen mennessä. Sen jälkeen eli ensi vuoden syksyllä VM:n ennuste voisi antaa osviittaa siitä, mihin hallituksen työllisyystoimet riittävät.

"Se on varmaankin ensimmäinen ennustekierros, jossa me voidaan ruveta katsomaan, mitä on saatu aikaan."

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Valtiovarainministeriö laskee hallituksen työllisyystavoitteen jäävän haaveeksi, ellei merkittäviä lisätoimia tehdä

Valtiovarainministeriö laskee hieman ennustettaan Suomen talouskasvusta: Tänä vuonna kasvua 1,5 prosenttia

Valtiovarainministeriö esittelee uuden talousennusteensa