Talous

Karmea alijäämä – kunnat tekevät historian huonoimman tuloksen tänä vuonna

Lähes sata kuntaa joutuu ottamaan syömävelkaa kulujen peittämiseksi.
mirja koivisto / Tarina Kuva
Kuntien palkka- ja muut kulut sosaiaali- ja terveysalalla ja koulutuksessa kasvavat vinhemmin kuin verotulot.

Jo viime vuosi oli kuntien talouksille erittäin huono ja tästä vuodesta tulee historian heikoin, Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio sanoo.

"Syitä on useita: verotulot vähenevät, menot kasvavat reilusti ja valtionosuuksia on leikattu."

Lisäksi kunnat ovat investoineet reippaasti, kun 2010-luvun puolivälin hyvät vuodet ovat olleet päättäjien muistissa.

Punakallio ennustaa, että kuntien yhteenlaskettu alijäämä painuu tänä vuonna lähelle miljardia euroa. Viime vuoden 108 miljoonan alijäämä siis moninkertaistuu.

Tähän mennessä suurin kunta-alijäämä on 360 miljoonaa euroa vuodelta 2012.

Heikkoa kuntatalouden tulosta selittävät osittain verokorttiuudistus ja tulorekisterin käyttöönoton ongelmat, joiden vuoksi tälle vuodelle veroja kertyy todellista vähemmän. Ensi vuonna tilanne vastaavasti jonkin verran paranee. Muutos ei kuitenkaan vaikuta Punakallion mukaan kokonaiskuvaan kovin paljon.

"Ensi ja seuraavana vuonna talous tasoittuu verokertymän osalta, mutta silti ensi vuoden talousnäkymät ovat erittäin heikot."

"Kuntien menot kasvavat ensi vuonna vähän aiempaa ennustetta voimakkaammin eli 3–4 prosentin tahtia vaikka monet kunnat ovat sopeuttaneet menojaan, osa jopa rajusti."

"Kunnat olivat toivoneet sote-uudistuksen alentavan menoja, mutta uudistus lykkäytyy ja menot kasvavat kovaa tahtia. Myös kilpailukykysopimuksen menoja alentava vaikutus jäi pienemmäksi kuin ennustettiin."

Hallitus aikoo tehdä kuntataloutta koskevia suuria investointeja esimerkiksi peruspalvelujen saatavuuteen, hoivamitoitukseen ja opettajien palkkaamiseen. Punakallio pelkää, että niiden rahoitus kaatuu muutaman vuoden päästä kuntien niskaan.

"Vaikka hallitus on luvannut rahoittaa uudistusten kustannukset täysimääräisesti valtionosuuksia lisäämällä, nämä tulevaisuusinvestoinnit ovat luonteeltaan pysyviä. Jos nyt opettajia tai hoitajia lisätään, ei niitä kunnissa aleta hallituskauden vaihtuessa vähentämään. Mutta todennäköisesti rahoitusta aletaan vetää nopeasti pois 2023, kun hallitus vaihtuu."

Kaikkein hankalin taloustilanne vaikuttaa olevan tällä hetkellä keskisuurissa ja suurissa kaupungeissa Helsinkiä lukuun ottamatta. "Yhä useammassa kunnassa vuosikate menee miinukselle eli niissä joudutaan ottamaan syömävelkaa. Se tarkoittaa, että tulot eivät riitä edes käyttötalouden menoihin saati sitten investointeihin."

Negatiivinen vuosikate oli viime vuonna 45 kunnassa ja määrä noussee tänä vuonna yli 70 kunnan.

Tällaisia kuntia ovat esimerkiksi Turku, Kemi, Rovaniemi ja Joensuu, joka ilmoitti viime viikolla yt-neuvottelujen tarpeesta. Siellä alijäämä kasvaa viime vuoden miljoonasta eurosta 9–10 miljoonaan euroon.

Useat kunnat korottavat verojaan ensi vuonna, mutta mitään ennätystä veronkorotuksissa ei ole tulossa. "Kunnat pyrkivät pikemminkin sopeuttamaan menojaan."

"Veroa korotettiin tänä vuonna 46 kunnassa ja ensi vuonna määrä lisääntyy ehkä 70–80 kuntaan", Punakallio arvelee.

Yksi veronkorottaja on Nurmijärvi, jossa ensin arvioitiin neljännesprosentin korotuksen riittävän. Viime viikolla kerrottujen arvioiden mukaan veroa nostettaisiin puoli prosenttia, vaikka kunnan Nuuka-ohjelmalla vähennetään runsaasti menoja tulevilta vuosilta.

Maaseutukuntien taloudesta on Punakallion mukaan tullut monenlaista tietoa. "Jotkut saavat tuloja yhteisöverona tai metsistä, mutta tilanteet vaihtelevat. Useimmissa talouden vaje on varsin vakava."

Joka tapauksessa kuntien menot lisääntyvät voimakkaasti, esimerkiksi sote-menot, erikoissairaanhoito ja lastensuojelumenot ovat lisääntymässä ennustettua enemmän. Samalla velka on kasvussa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Talouslukutaidolle on todellinen tarve

Kuntien tietoturva paikoin rempallaan – verkostoitumisesta toivotaan lääkettä

Riikka Slunga-Poutsalo: Hallitus pakottaa kunnat nostamaan veroja – nykyinen verokanta ei riitä ratahankkeisiin tai päivähoidon ja peruskoulun pidennyksiin