Toinen toimintavuosi tuplasi Hailuodon panimon tuloksen – luomuoluelle selvä lokero markkinoilla - Talous - Maaseudun Tulevaisuus
Talous

Toinen toimintavuosi tuplasi Hailuodon panimon tuloksen – luomuoluelle selvä lokero markkinoilla

Omavaraisuusaste on nuorella yrityksellä korkea, mikä selittyy osaksi hyvin sujuneilla omarahoituskierroksilla.
Susanna Rapinoja
Panimon yhteydessä toimivan Pubin ja puodin toimintaa on tarkoitus laajentaa ympärivuotiseksi, kertoo toimitusjohtaja Kimmo Kaukonen.

Tuloksentekijöiden listan puolivälin paremmalta puolen löytyy Hailuodon Panimo, kun MT kokosi maaseutumaisten kuntien vahvasti pärjänneet yritykset.

Se tuplasi vuonna 2018 liikevaihtonsa 526 000 eroon. Nettotulos koheni 47 000 euroon oltuaan lähes saman verran miinuksella.

Selitys on yksinkertainen.

Toimintamme alkoi vasta puolivälissä vuotta 2017, ja viime vuosi oli ensimmäinen kokonainen tilikausi, kertoo toimitusjohtaja Kimmo Kaukonen.

”Nousu näyttää ehkä pikkuisen virheellisestikin hyvältä, mutta tulevaisuudennäkymät ovat kyllä valoisat.”

Takana on silti raskaat kaksi, kolme vuotta toiminnan käynnistämisineen ja rakentamisineen.

Hailuodon Panimo oli aloittaessaan Suomen ainoa täysin luomuoluisiin erikoistunut valmistaja, eikä samanlaisia ole syntynyt kuin yksi lisää.

”Teemme saksalaistyylisiä oluita. Molemmat markkinalokerot ovat vielä aika vähän edustettuina Suomen pienpanimo- ja olutmarkkinoilla.”

Kotimaisten mallasohratyyppien tarjonta on ollut vähäistä. Mutta nyt kaksi hailuotolaista tilaa tuottaa panimolle luomuohraa, joka mallastetaan Pehkolan mallastamossa Siikajoen Ruukissa.

Yritys perustettiin Hailuotoon siitä yksinkertaisesta syystä, että kaikki neljä perustajaa asuvat saarikunnassa. Sijainti ei ole Kaukosen mukaan haitta.

”Yhtä lailla rekat käyvät täälläkin, eikä rahdista synny merkittäviä lisäkustannuksia”, hän sanoo.

Myynnistä 70 prosenttia menee vähittäiskauppaan. Välissä ei ole jakelijaa, vaan panimo hoitaa myynnin itse.

Täysaikaisten työntekijöiden määrä on noussut viime vuoden viidestä kahdeksaan.

Kesällä töissä oli yhteensä 13 henkeä, kun panimon yhteydessä toimiva Pubi ja puoti oli avoinna joka päivä, Kimmo Kaukonen kertoo.

Tavoitteena on lisätä panimokierroksia, maistatustilaisuuksia ja muuta ohjelmaa myös talvikaudelle, mikä on tärkeää myynnin tukea.

Analyysin mukaan yrityksen velkaantumisaste laski selvästi vuoden 2018 aikana. Omavaraisuusaste oli erinomainen, yli 51 prosenttia.

Tämä selittyy sillä, että panimon rahoituspohjaa on laajennettu kahdella kierroksella. Vajaasta 600 osakkaasta reilusti yli puolet on toimitusjohtajan mukaan Oulun seudulta.

”On hyvä, kun panimotoiminta kiinnostaa. Siinä on varmaan sekä paikallisuutta, että myös kansallista alan tukemisen halua. Sama näkyy muillakin panimoilla, osakeantejahan on tehty ihan miljoonaluokassakin.”

Puskuria tarvitaankin. Ensi vuonna on tarkoitus laajentaa ja tulevaisuudessa jopa tuplata nykyinen noin 100 000 litran tuotanto.

Lue lisää

Kulmuni Twitterissä: Hallitus päättää pienpanimoiden etämyynnin etenemisestä vielä toukokuussa

Koskenkorvan kylän maitolaituriputiikista tullaan hakemaan pienpanimotuotteita, käsidesiä ja hyvää mieltä: ”Juomien valinnassa auttoi kylän oma olutraati"

Ystävänpäivää voi juhlistaa suuntaamalla tieteellisen katseen kohti oluttuoppia

Hailuodon Panimo kulkee vastavirtaan – paikallisen maltaan lisäksi toiveissa olisi myös saarella kasvanut maatiaishumala