LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Talous

Malmia louhitaan enemmän kuin koskaan – silti Suomi on tuonnin varassa

Investoinnit kaivoksiin kasvoivat viime vuonna lähes kolmanneksen. Kaksi kaivosta avattiin, kaksi suljettiin.
Pentti Vänskä
Suomesta kaivetaan malmia ja mineraaleja enemmän kuin koskaan, mutta silti tänne pitää tuoda suuret määrät rikastetta. Eniten louhintaa on lisätty Terrafamen kaivoksessa Sotkamossa.

Malmin ja sivukivien louhintamäärät olivat viime vuonna suurempia kuin koskaan aiemmin Suomessa jo kolmatta vuotta peräjälkeen, tänään julkaistusta kaivosalan toimialaraportista selviää.

Vaikka metallien tuotanto on moninkertaistunut kymmenen vuoden aikana, se ei silti kata kysyntää. Metallinjalostajat toimivat suurelta osin tuontirikasteiden varassa, raportissa todetaan.

Viime vuonna metallimalmirikasteita tuotiin Suomeen yhteensä 4,9 miljoonaa ja vietiin 0,5 miljoonaa tonnia. Tuonnin arvo oli 1,7 miljardia euroa ja viennin 0,5 miljardia euroa.

Suomeen tuodaan etenkin Ruotsista rautamalmirikastetta. Sitä käytetään paljon Suomen suurilla terästehtailla Torniossa ja Raahessa. Raudan lisäksi tuodaan paljon kuparia ja sinkkiä.

Suomessa toimi viime vuonna 11 metallimalmi- ja 35 mineraalikaivosta. Metallimalmien louhinta kasvoi raportin mukaan edellisvuodesta 2 prosenttia. Louhinnan kasvu johtuu pääasiassa Terrafamen Sotkamon kaivoksesta. Toinen suuri kaivos on Bolidenin Kevitsa Sodankylässä.

Metallien markkinoiden ja hintojen ennakoiminen on raportin mukaan haastavaa maailmanlaajuisista markkinoista johtuen. Esimerkiksi nikkelin hinta on kohonnut noin 40 prosenttia vuoden takaisesta, mikä on parantanut Terrafamen tulosta merkittävästi.

Investoinnit malminetsinnän kasvoivat edellisvuodesta 15 prosenttia ja kaivosinvestoinnit 29 prosenttia, raportissa todetaan.

Hallituksen tavoitteena on hiilineutraali Suomi vuonna 2035. Metalleja halutaan hyödyntää varsinkin akkujen valmistuksessa, koska liikenne sähköistyy voimakkaasti.

Pariisin sopimukseen perustuva ilmastonmuutoksen torjuminen ja maapallon lämpötilan kasvun rajaaminen alle kahteen asteeseen sekä siirtyminen vihreään teknologiaan merkitsisivät yli kymmenkertaista kasvua koboltin, litiumin, nikkelin, kuparin ja alumiinin kulutuksessa vuoteen 2050 mennessä, raportissa kerrotaan.

"Suomessa tehdään hartiavoimin töitä, jotta päästäisiin mukaan Eurooppaan muodostuvaan akkuteollisuuteen", raportin laatinut toimialapäällikkö Heino Vasara Lapin ELY-keskuksesta sanoo.

Tämän vuoden aikana on avattu kaksi uutta kaivosta. Sotkamo Silver Oy avasi maaliskuun lopussa hopeakaivoksen Sotkamon Taivaljärvelle, ja

rikastetoimitukset Rönnskärin sulattoon Ruotsiin ovat alkaneet. Kaivoksen toiminta-ajaksi on laskettu 8–10 vuotta.

Dragon Mining Oy avasi Valkeakosken Kaapelikulmalle kultakaivoksen helmikuussa ja malmin louhiminen alkoi huhtikuussa. Malmi kuljetetaan Vammalan rikastettavaksi. Kaivoksen toiminta-ajaksi on laskettu kaksi vuotta.

Pampalon kultakaivos lopetti louhinnan lokakuussa 2018 malmin laskevan kultapitoisuuden takia. Endomines jatkaa malminetsintää alueella.

Dragon Mining Oy:n Oriveden kaivoksen toiminta loppui huhtikuussa 2019 ympäristöluvan raukeamisen ja loppuun louhitun malmin takia.

Juttua korjattu 30.10.2019 klo 9.50. Boliden Kevitsan sijaintipaikaksi korjattu Sodankylä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kaivosyhtiö Latitude varaa koboltin etsintään yli puolen miljoonan hehtaarin alueet Lapissa ja Kainuussa

Malminetsintäyhtiö Mawson löysi grafiittia Ylitorniolla

Kaivosteollisuus ryöpyttää hallitusohjelmaa: "Kohtuuton, kuin ostoslista, ei perustu kokemukseen eikä keskusteluun"